Entistä parempaa työhyvinvointia ja tuloksellisuutta lähijohtamisen kehittämisellä
Mitä parempi ja laadukkaampi esimies-alaissuhde, sen parempi työyhteisön toimintakunto on vaikeinakin aikoina. Tämä ilmenee Vaasan yliopiston johtamisen yksikön toteuttamasta tutkimuksesta, joka osoittaa myös, että lähijohtamista kehittämällä saavutetaan entistä parempaa työhyvinvointia ja tuloksellisuutta.
– Tutkituissa organisaatioissa on eletty viime vuosina haasteellisia aikoja. Näyttää kuitenkin siltä, että esimiestyötä kehittämällä voidaan myös vaikeina aikoina tukea esimiestä siten, että henkilöstö kokee jopa parantunutta huomion kiinnittymistä hyvinvointiin ja kokee esimiestyön laadun säilyvän hyvänä, professori Riitta Viitala kertoo ryhmän tuloksista.
Monilla työpaikoilla on käynnistetty tehostamistoimenpiteitä ja rakenteellisia muutoksia, joiden ansiosta henkilöstövoimavarat ovat voineet supistua, talous kiristyä ja samanaikaisesti toiminnan laatuvaatimukset nousta.
– Muutosten keskellä erityisen tärkeäksi nousee lähijohtajien rooli. Siihen kannattaa satsata. Organisaation onnistuminen riippuu paljon lähijohtajan kyvystä ohjata ja tukea henkilöstö saavuttamaan tavoitteensa, sanoo Viitala.
Tulosten valossa valmentava lähijohtaminen on yhteydessä hyviin esimies-alaissuhteisiin. Valmentava johtamisote perustuu avoimeen vuorovaikutukseen, yhteisöllisyyteen sekä ihmisten arvostamiseen.
Koulutuspäivät ja työpajat esimiestyön tukena
Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa kehitettiin erilaisille organisaatioille soveltuvia kevyitä lähijohtamisen kehittämismenetelmiä, joiden avulla organisaatioissa pystyttäisiin myös omin avuin kehittämään lähijohtamisen laatua. Tieto-koulutuspäivän tavoitteena on vahvistaa esimiehen tietämystä valmentavan johtajuuden mahdollisuuksista.
– Teko-työpajassa esimiesten kehittämisvalmiuksia hiottiin toiminnallisissa työpajoissa, joissa yhteisesti valittiin kehittämiskohteet ja ratkaisut, kertoo Viitala.
– Tuuma-työpajoissa puolestaan keskityttiin tukemaan esimiehiä henkisessä kasvussa. Tunnistettiin energiaa kuluttavia haasteita ja mietittiin, miten niitä voisi parhaiten käsitellä.
Hankkeessa oli mukana viisi isoa organisaatiota ja joukko pk-yrityksiä. Kustakin organisaatiosta oli mukaan valittu joukko esimiehiä ja heidän työyhteisönsä. Tutkimusaineistoa kerättiin kahdella eri kyselyllä sekä haastatteluilla. Lisäksi aineistona käytettiin kahden eri organisaation tuloksellisuutta indikoivia tunnuslukuja ja niihin liittyviä ylemmän johdon haastatteluja.
Mitä mieltä olit jutusta?