Väitös: Liian pieni leaniksi? Voiko lean-filosofia tuoda menestystä myös pk-yrityksille?

Lean määritellään yleisesti valmistusfilosofiaksi, jonka mukaan vähemmillä resursseilla voidaan tehdä enemmän ja paremmin. Leanin reseptiin kuuluu tehokkuus, alhaiset kustannukset ja resursseista säästäminen. Leanin tarkoitus on vähentää hukkaa eli mudaa (arvoa tuottamatonta toimintaa). Hukkaa on kaikki se, joka ei lisää arvoa, arvon taas viime kädessä määrittelee asiakas.

– Jo yksistään leanin määritelmä kertoo sen, että filosofia olisi sopiva vaihtoehto pk-yrityksille. Nehän usein kamppailevat resurssien riittävyyden ja kulukuurin kanssa. Toisaalta taas leanin maine suurien yhtiöiden filosofiana voi saada pienemmät yhtiöt ajattelemaan, että ehkä tämän tyyppinen valmistusfilosofia ei sovi heille, sanoo Vaasan yliopistossa väittelevä Rymaszewska.

Rymaszewska ehdottaakin leaniin uutta näkökulmaa, jolla valmistusfilosofia muokkautuisi myös pk-yritysten tuotantoon.

– Pk-yrityksillä on tiettyjä piirteitä, jotka voivat olla haasteellisia leanille. Pk-yritykset voivat painottaa toiminnassaan lyhyttä aikajännettä, niillä ei ehkä ole vikojen tai ongelmien aikaisen havainnoinnin kulttuuria tai ne voivat ylipäätään olla haluttomia muutokseen. Tutkin tätä yksityiskohtaisesti.

Kokonaisvaltaisempi lean-ajattelu olisi ratkaisu pk-yrityksille.

– Mikäli lean-filosofia nähdään kokonaisvaltaisena asiana, pk-yritykset voivat suunnitella, valmistautua ja tiedostaa paremmin mahdolliset riskit. Lisäksi ne voivat painottaa myös pitkän aikavälin tavoitteita, eivätkä lannistu ensimmäiseen epäonnistumiseen, hän sanoo.

Lean sopii myös tuotannon alkuvaiheeseen

Rymaszewska tutki väitöksessään myös lean-filosofian soveltamista tuotantoprosessien sumeaan alkuvaiheeseen eli erityisesti niin sanottuun ramp up -vaiheeseen, jossa tuote siirretään tuotantoon ja tuotantomääriä kasvatetaan hitaasti kohti tavoitetasoa. Tämä näkökulma on erityisen tärkeä niille pk-yrityksille, jotka joutuvat kilpailukykynsä säilyttämiseksi tuomaan markkinoille uusia tuotteita tai työskentelemään suunnitteluohjautuvalla tavalla (engineered-to-order). Ramp-up vaiheessa lean voisi muun muassa säästää vikojen korjaamiseen kuluvaa aikaa.

Rymaszewska analysoi tutkimuksessaan myös lean-valmistuksen ja kestävän kehityksen yhdistämistä. Tutkijan mielestä tämä vaatii, että ryhdymme ajattelemaan hukkaa (englanniksi waste) eri tavoin.

– Leanissa sanaa ”waste” ei juurikaan ajatella roskikseen menevänä jätteenä. Jos laajennamme näkemystä sanasta tähän suuntaan, lean-filosofiaa voidaan käyttää myös matkalla kohti vihreämpää tuotantoa, pohtii Rymaszewska.

Anna Rymaszewska

Lisätiedot

Anna Rymaszewska, p. 045 8568 362, sähköposti: anna.rymaszewska(a)uwasa.fi

Rymaszewska, Anna (2016).  Rethinking the Applicability of Lean Philosophy. A Conceptual and Empirical Analysis. Acta Wasaensia 358.

Väitöskirjan pdf

Väitöskirjan tilaukset: https://verkkokauppa.juvenes.fi/kategoria/318/vaasan-yliopisto

Väitöstiedot

M.Sc. Anna Rymaszewskan tuotantotalouden alaan kuuluva väitöskirjatutkimus ”Rethinking the applicability of lean philosophy – A conceptual and empirical evidence” tarkastetaan perjantaina 11.11.2016 klo 12 alkaen auditorio Nississä (Tritonia).

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii Associate Professor Kongkiti Phusavat (Kasetsart University) ja kustoksena  professori Petri Helo (Vaasan yliopisto).