Toimiva lähidemokratia edellyttää aitoa kiinnostusta
Vaasan yliopiston Levón-instituutin tutkijoiden Riia Metsälän ja Kari Leinamon tutkimuksen mukaan lähidemokratia on asiana vaikea ja sen toteuttamisessa on vielä paljon kehitettävää.
Tutkimuksessa tarkasteltiin lähidemokratian toteutumista kolmella maaseutupaikkakunnalla, jotka vuonna 2009 yhdistyivät läheiseen kaupunkiin. Tutkimusalueina olivat Jyväskylä ja Korpilahti, Hämeenlinna ja Lammi sekä Loimaa ja Alastaro. Paikallisten vaikuttajien haastattelujen ja kirjallisen aineiston kautta muodostui kuva lähidemokratian tilanteesta ja toimenpiteistä näillä alueilla.
Maaseudun kehittäminen osaksi viranhaltijoiden arkityötä
Liitosalueilla luotetaan luottamuselimiin valittujen paikkakuntalaisten vaikutusmahdollisuuksiin ja verkostoihin. Kaupunginosavaltuustoja tai kunnan sisäisiä vaalipiirejä ei pitäisi luoda, ellei toimintaa järjestetä kokonaan uudelta pohjalta todellista päätösvaltaa hajauttaen.
– Viranhaltijoiden aito kiinnostus uuden suurkunnan eri osa-alueita kohtaan on lähidemokratian onnistumisen kannalta tärkeää, sillä hallinnon halukkuus kehittää maaseutua herättää myönteisyyttä myös kylien toimijoissa, Metsälä ja Leinamo sanovat.
Maaseudun kehittämisen pitäisikin olla osa kaikkien viranhaltijoiden arkityötä. Myös maaseutuun liittyvään päätöksentekoon tarvittaisiin aitoa ymmärrystä, jotta maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelu vähenisi.
Molemminpuolista aktiivisuutta tarvitaan
Luottamushenkilöiden, kaupungin organisaation sekä kylien ja paikallisten yhdistysten välille tulisi kehittää pitkäjänteisesti toimiva yhteys. Viranhaltijoiden ja kaupunginvaltuutettujen olisi siis kuunneltava paikkakuntalaisten mietteitä nykyistä useammin.
– Juuri tästä syystä avoin tiedotus ja eri osapuolten välinen vuorovaikutus olisi tärkeää, Metsälä ja Leinamo painottavat.
Myös liitosalueilla tarvittaisiin muutosta: kuntalaisten olisi aktivoiduttava itse ja osallistuttava huomattavasti nykyistä enemmän tarjottuihin mahdollisuuksiin. Maaseutukylien tulisi yhdistää voimansa ja asioiden seuraamisen sijaan pyrittävä vaikuttamaan oman elinympäristönsä asioihin.
Tutkimuksen rahoitti Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän esityksestä maa- ja metsätalousministeriö.
Julkaisun tiedot: Metsälä, Riia & Kari Leinamo (2013). Lähidemokratiaa etsimässä. Korpilahtelaisten, lammilaisten ja alastarolaisten vaikutusmahdollisuudet kuntaliitoksen jälkeen. Levón-instituutin tutkimuksia 137.
Mitä mieltä olit jutusta?