Väitös: Eteläpohjalaisten huonekaluyrittäjien selviytyminen on jatkuvuuden ja ...
Karita Luokkanen-Rabetino tutki markkinoinnin alan väitöskirjassaan, miten eteläpohjalaiset huonekaluvalmistajat ovat kyenneet sopeutumaan toimintaympäristöönsä aina 1980-luvulta nykyiseen pitkittyneeseen taantumaan saakka. Hän on tarkastellut etenkin yritysten tuotemarkkinastrategiaa ja sen kehittämistä.
– Tutkimuksessani on mukana neljä eteläpohjalaista huonekaluvalmistajaa: Yli-Heikkilä, Nurmela, Peltola ja Laitala, joiden omistaja-johtajia on haastateltu seitsemän kertaa vuosina 1986–2014, kertoo Luokkanen-Rabetino.
Aihe on ajankohtainen, sillä huonekaluvalmistaminen elää parhaillaan murroskautta Suomessa.
– Tutkimuksessani on mukana neljä eteläpohjalaista huonekaluvalmistajaa: Yli-Heikkilä, Nurmela, Peltola ja Laitala, joiden omistaja-johtajia on haastateltu seitsemän kertaa vuosina 1986–2014, kertoo Luokkanen-Rabetino.
Aihe on ajankohtainen, sillä huonekaluvalmistaminen elää parhaillaan murroskautta Suomessa.
Yritykset ovat puristuksessa, kun yhtäältä Suomen talouden hyytyminen painaa huonekalujen kysyntää ja toisaalta tuonnin lisääntyminen koventaa kilpailua. Jakeluteissäkin on ollut isoja muutoksia.
Myös sisustustrendit aiheuttavat haasteita yrityksille, esimerkiksi olohuoneiden kirjahyllysarjat eivät ole enää muodissa ja tyylihuonekalujen kysyntä on selvästi vähentynyt. Huonekaluja valmistavien yritysten määrä onkin laskenut viime vuosina Suomessa ja alalla on nähty konkursseja.
– Menestyksekkään ja kilpailukykyisen toiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen on käynyt aiempaa haasteellisemmaksi, sanoo Luokkanen-Rabetino.
Monta eri keinoa vastata haasteisiin
Haastattelut yrityksissä ajoittuivat niin nousu- ja laskukausiin kuin vakaampiin aikoihinkin. Yrityksistä Yli-Heikkilä ja Nurmela ovat Kauhajoelta. Peltola ja Laitala ovat jurvalaisia huonekaluvalmistajia. Aineistona olivat haastattelujen lisäksi myös yritysten tilinpäätökset.
– Erityisen mielenkiinnon kohteena oli se, missä määrin yritykset olivat pyrkineet menestymään perinteisillä tuotemarkkinastrategioillaan ja missä määrin ne olivat poikenneet siitä ja tehneet uudenlaisia linjauksia asiakas- ja liiketoimintasegmentteihin liittyen.
Vertaavan analyysin keinoin tutkimuksessa tunnistettiin erilaisia keinoja sopeuttaa tuotemarkkinastrategiaa. Yritysten tavoissa toteuttaa näitä keinoja erilaisten olosuhteiden vallitessa ilmeni niin yhtäläisyyksiä kuin eroavuuksiakin.
Esimerkiksi 1990-luvun lamassa osa yrityksistä ei muuttanut tuotemarkkinastrategiaansa ja selvisi silti vain hyvin pienin seurauksin. Apuna tässä oli Luokkanen-Rabetinon mukaan se, että yrityksellä oli vahva tuote, joka möi hyvin lamasta huolimatta, tai vaihtoehtoisesti yritys löysi tuotteilleen kysyntää vientimarkkinoilla.
Toisilla yrityksillä keino 90-luvun lamasta selviytymiseen oli rakentaa uusia asiakas- ja liiketoimintasuhteita, jotka eivät olleet riippuvaisia kotimaan heikosta kysynnästä. Yritykset menivät mukaan myös alan yhteisiin vientirenkaisiin.
Kysynnän laskiessa katse uusiin asiakasryhmiin
2000-luvun lopulta alkanut finanssikriisi ja sitä seurannut taantuma vaikuttivat selvästi tutkittaviin yrityksiin.
– Analysoitujen yritysten liikevaihto ja työntekijämäärä kutistuivat merkittävästi vuosien 2005–2014. Yritysten kyvyssä toimia kannattavasti oli eroja, sanoo Luokkanen-Rabetino.
Pitkittyneen taantuman aikana kaksi yritystä jatkoi olemassa olevalla strategialla ja kaksi yritystä kehitti uudenlaisia liiketoimintakonsepteja.
Yhtäläisyytenä 1990-lama-aikaan voitiin nähdä pyrkimykset rakentaa liiketoimintaa uusille asiakassegmenteille, jotka eivät ole niin herkkiä taantumalle.
Ydinliiketoiminnan jatkuvuuteen pitää panostaa uutta tähyillessä
Luokkanen-Rabetinon mukaan yritysten selviytymisessä on tärkeää etenkin varjella ydinliiketoiminnan jatkuvuutta ja panostaa sen onnistumiseen. Toisaalta tärkeää on myös kyky löytää uusia asiakassegmenttejä, markkinarakoja ja liiketoimintamahdollisuuksia.
Esimerkiksi tyylihuonekaluvalmistaja Laitala ei tee enää pelkkiä tyylihuonekaluja, vaan alkoi jo 1990-luvun puolivälissä suuntautua myös laivojen kalustamiseen. Pikantti-kirjahyllysarjasta tunnettu Nurmela tekee nykyään myös mittatilauksiin perustuvia liukuovikomeroita.
Olemassa olevan toiminnan ja uuden yhteensovittaminen ei kuitenkaan ole yrityksissä helppoa.
Luokkanen-Rabetino sanoo, että yrityksen historia ja sen aikana kertynyt osaaminen ja resurssit vaikuttavat omalta osaltaan siihen, millaiset mahdollisuudet yrityksellä on uudistua strategisesti. Parasta olisi, jos vanhaa ei tarvitse hylätä, vaan rakentaa sen päälle uutta.
– Tärkeää olisi pystyä löytämään ja luomaan sellaisia uusia tuote- ja markkinamahdollisuuksia, joissa yritykset pystyvät hyödyntämään omaa ydinosaamistaan sekä resurssejaan.
Luokkanen-Rabetinoon teki vaikutuksen erityisesti se puristus ja haasteellisuus, minkä yrittäjät kohtaavat tehdessään strategisesti merkittäviä päätöksiä yrityksensä selviytymisen takaamiseksi.
– Ihailtavaa on yrittäjien vakaa tahto jatkaa eteenpäin ja usko selviytymisestä tilanteessa kuin tilanteessa, jossa huokuu eteläpohjalainen sinnikkyys ja periksiantamattomuus, sanoo Luokkanen-Rabetino.
Väitöstiedot
KTM Karita Luokkanen-Rabetinon markkinoinnin alaan kuuluva väitöstutkimus “Eksploitaatio ja eksploraatio tuotemarkkinastrategian sopeuttamisen välineinä. Analyysi neljän eteläpohjalaisen huonekaluvalmistajan selviytymisestä muuttuvassa liiketoimintaympäristössä pitkällä aikavälillä” tarkastetaan perjantaina 6.11.2015 klo 13 Vaasan yliopiston Kurten- auditoriossa (C203, Tervahovi). Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Vesa Puhakka (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Martti Laaksonen.
Lisätiedot: Karita Luokkanen-Rabetino, p. 040 528 9722, sähköposti: karita.luokkanen-rabetino(ät)uwasa.fi
Mitä mieltä olit jutusta?