Maaseutukuntien kokemuksia maahanmuuttajien kotouttamisesta
Levón-instituutin tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat nähdään varteenotettavana vaihtoehtona maaseutujen väestömäärän ja elinvoimaisuuden lisäämisessä. Vaikka maahanmuuttajien määrä maaseudulla on tällä hetkellä vähäinen, sen odotetaan kasvavan lähitulevaisuudessa.
– Vaikka yli puolet kyselyyn osallistuneista maaseutukunnista pitivät maahanmuuttajien määrää maaseudulla suurena, määrän lisääntymiseen suhtauduttiin keskimäärin melko myönteisesti, kertoo projektitutkija Anna Martin.
Suomessa huomattava enemmistö maahanmuuttajista asuu kaupungeissa, mutta maahanmuuttajia asuu myös maaseudulla. Näin ollen myös maaseudulla tarvitaan kotouttamisen toimenpiteitä ja maahanmuuttajien työllistymistä.
Maaseutukunnilla erilaisia kokemuksia maahanmuutosta
Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama tutkimus kohdistui kahdeksaan suomalaiseen maaseutukuntaan, jotka olivat Honkajoki, Kuhmo, Lieksa, Närpiö, Pudasjärvi, Punkalaidun, Virolahti ja Ähtäri. Tutkimusaineisto kerättiin kevään ja kesän 2012 aikana työnantajien ja yhdistysten edustajilta sekä kuntien päättäjiltä ja viranhaltijoilta.
Maaseutukunnat erosivat toisistaan maahanmuuttajien määrien ja maahantulon syyn perusteella. Myös kuntien kokemus maahanmuuttajien vastaanottamisesta vaihteli.
– Jotkut kunnat tarjoavat kuntapaikkoja kiintiöpakolaisille tai oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille, joista toivotaan tulevaisuudessa aktiivisia kuntalaisia, Martin kertoo.
Maaseudulla on havaittavissa työvoimapulaa tietyillä aloilla. Osa kunnista on pyrkinyt ratkaisemaan työvoimapulan rekrytoimalla työntekijöitä ulkomailta. Kuitenkin maaseutukunnissa jo olevien maahanmuuttajien työllistymiseen liittyy haasteita.
– Haasteet johtuvat muun muassa maahanmuuttajien puutteellisesta kielitaidosta tai erityisosaamisesta. Kielitaito on tärkeä työllistymistä ja yhteiskuntaan integroitumista edistävä tekijä. Maaseutukuntien haaste piilee kuitenkin siinä, että kotouttamistoimenpiteiden tarjoaminen voi olla vaikeaa yleensä joko taloudellisten- tai henkilöresurssien puuttuessa. Yksi mahdollisuus on tuottaa palvelut yhteistyössä eri tahojen kesken, ehdottaa Martin.
Kotouttaminen kolmen sektorin yhteistyötä
Kolmen sektorin – kunnan, työnantajien ja kolmannen sektorin – väliseen yhteistyöhön suhtauduttiin myönteisesti ja monessa kunnassa yhteistyötä toteutettiin erilaisin kokoonpanoin. Monialaisella yhteistyöllä tehostetaan toimintaa ja sitä kautta voidaan saavuttaa säästöjä kuntien kiristyvissä taloudellisissa tilanteissa. Monella maaseutukunnalla on myös pidempiaikaista kokemusta maahanmuuttajien vastaanottamisesta.
– Esimerkiksi yhdistykset voivat olla aktiivisia maahanmuuttajien kotouttajia ottamalla heidät mukaan toimintaansa. Kieltä voi oppia ja sosiaalisia verkostoja voi luoda todellisissa tilanteissa myös työpaikoilla. Muiden kuntien tulisikin aktiivisesti hyödyntää näitä kokemuksia kotouttamistoimenpiteiden suunnittelussa, Martin kehottaa.
Julkaisun tiedot: Martin, Anna, Miia Mäntylä & Merja Pakkanen (2013). Maahanmuuttajien kotouttaminen maaseudulle kolmen sektorin yhteistyönä. Levón-instituutin tutkimuksia 136.
Tutkimuksen pdf-versio ja tilaukset
Mitä mieltä olit jutusta?