Väitös: Minimitason etiikka ei riitä kansalaisille – julkiseen palveluun lisää ...
Julkisen palvelun etiikan kehittämiselle on kysyntää ja tilaa Suomessa. Eettinen johtaminen ja hallinto nojaa pääasiassa lainsäädäntöön, ilmenee Venla Mäntysalon julkisjohtamisen alan väitöstutkimuksessa.
Kansalaisten mielestä oikeudenmukaisuuden ja hallinnon avoimuuden toteutumisessa olisi parantamisen varaa, käy ilmi tutkimusta varten toteutetussa kansalaiskyselyssä.
– Vuoropuhelulle, osallistamiselle ja vuorovaikutuksen oikeudenmukaisuudelle on tarvetta eettisen hallinnon ja johtamisen kehittämisessä, sanoo Vaasan yliopistossa väittelevä Venla Mäntysalo.
Julkisen palvelun eetoksen on myös mukauduttava julkisen sektorin palvelun murrokseen. Eetos tarkoittaa ammatillista, jaettua eettistä yhteishenkeä, joka näkyy käytännössä ja johtamistyössä.
Etiikka nojautuu nyt lakiin – pitäisi painottaa myös arvoja
Eettisen johtamisen strategioissa painotetaan lainsäädännön lisäksi arvojen roolia johtamisessa ja eettisyyden vahvistamisessa.
Mäntysalon mukaan Suomessa julkisen palvelun etiikka nojaa nykyään vahvasti lainsäädäntöön ja sääntöihin, mutta tarvetta on myös niin sanotun arvopohjaisen strategian vahvistamiseen, eli julkisen palvelun etiikkaa tulisi vahvistaa myös arvojen ja eettisen johtamisen kautta.
Väitöstutkimuksen tulokset tukevat toisaalta näkemystä siitä, että Suomessa hyvä hallinto toimii ja julkisen palvelun etiikka on korkeatasoista. Toisaalta taas kansalaiset kaipaavat vahvempaa oikeudenmukaisuuden toteuttamista ja avointa, kommunikoivaa julkista palvelua.
– Hyvän hallinnon periaatteiden toteutumista voitaisiin vahvistaa kansalaispalautteen huomioimisella, dialogilla ja osallistamisella, Mäntysalo muistuttaa.
Väärinkäytökset lisäävät vaatimuksia eettisempään hallintoon
Mäntysalo arvioi, että väitöskirjan tutkimustulokset voivat olla kiinnostavia hallinnon kehittämisen näkökannalta ja julkisen johtamisen eettisyyden kannalta.
– Luotettavan, avoimen ja korruptoimattoman hallinnon vaatimukset ovat osaltaan kasvaneet, koska julkisuudessa on ollut viime aikoina esillä erilaisia tapauksia, joissa näkyy se, että edes niin sanottu eettisyyden minimi ei toteudu ja väärinkäytöksiä ilmenee, sanoo Mäntysalo ja viittaa esimerkiksi taannoisiin vaalirahoitussotkuihin ja esimerkiksi Kittilän kunnan tilanteeseen.
Mäntysalon mukaan lainsäädäntö ei yksin riitä turvaamaan eettistä julkista palvelua, vaan tarvitaan laajempi eettisen toimintakulttuurin ja eettisen johtamisen asennemuutos.
– Vaikka perinteiset julkisen sektorin arvot, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja integriteetti, ovat vahvasti arvossa johtajien näkemyksissä, yhtä selkeää eetosta ei ole.
Väitöstutkimus perustuu kansalaisten näkemyksiin, joita kartoitettiin kansalaiskyselyn avulla. Kyselyyn vastasi yli 2000 kansalaista. Julkisen johtamisen eetosta arvioitiin julkisen sektorin esimiesten (n=35) näkökulmasta Q-metodilla, joka kartoittaa eettisiä profiileja subjektiivisesta näkökulmasta.
Väitöstiedot
HTM Venla Mäntysalon julkisjohtamisen alaan kuuluva väitöskirjatutkimus ”Ethical minimum or ethical maximum? Study on public ethics from the perspectives of justice, ethos and transparency in Finnish public administration” tarkastetaan perjantaina 4.3.2016 klo 12 Vaasan yliopiston auditorio Kurténissa (Tervahovi). Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Pertti Ahonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Ari Salminen.
Lisätiedot:
Venla Mäntysalo, venla.mantysalo(at)uwasa.fi, p.040-5426794 (klo 16 jälkeen)
Mäntysalo, Venla (2016) Ethical minimum or ethical maximum? Study on public service ethics from the perspectives of justice, ethos and transparency in Finnish public administration. Acta Wasaensia 314.
Mitä mieltä olit jutusta?