Tutkijat etsivät ratkaisuja nuorten velkaongelmiin

Vaasan ja Tampereen yliopistojen osuudessa on tarkasteltu nuorten talousosaamista kansallisen talouslukutaitokyselyn avulla, sekä tarkasteltu innovatiivisten opetusmenetelmien vaikutusta talousoppimiseen.

– Pelillisyyteen perustuvat oppimiskokonaisuudet, kuten tutkimamme alakoululaisten Yrityskylä- ja Oma Onni-ohjelmat lisäävät koululaisten talousoppimista merkittävästi, kertoo professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta.

Nuorten taloustietämyksessä on silti parantamisen varaa.

– 18–25 -vuotiaiden nuorten taloudellinen tietämys on selvästi muuta väestöä heikompaa, mutta se paranee tuntuvasti iän myötä, kertoo tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen Tampereen yliopistosta. Hänen mukaansa siihen voi vaikuttaa kokemus ja virheistä oppiminen.

Tutkijoiden mukaan yleisimmät ulosoton syyt 15–17 -vuotiailla nuorilla ovat maksamattomat joukkoliikenteen tarkastusmaksut ja mopoilusta koituvat sakot.

– Ehdotamme, että poliisin määräämät sanktiot painottuisivat sakkojen sijaan mopolla liikkumisen rajoittamiseen, kuten kilpien poistoon, mopokortin hyllyttämiseen tai ajokortin suorittamisen lykkäämisen. Myös alaikäisten maksamattomien joukkoliikenteen tarkastusmaksujen nykyjärjestelmälle tulisi miettiä vaihtoehtoa, tutkimusjohtaja Kati Rantala Helsingin yliopistosta sanoo.

Rantalan mukaan ehdotetut toimenpiteet rajoittaisivat lähinnä liikkumista, kun taas laiminlyödyillä taloudellisilla sanktioilla on kauaskantoisempia ja kokonaisvaltaisempia seurauksia. 18–34 -vuotiaiden velkomustuomioiden yleisin peruste ovat luotonantoyrityksien velat, kuten pikavipit, kulutusluotot ja muut kertaluotot.

– Näyttäisi siltä, että nuorten on vaikea varautua etukäteen kaikkiin täysi-ikäisyyden mukanaan tuomiin uusiin vastuisiin ja mahdollisuuksiin. Yhteiskunnan palvelu- ja tukijärjestelmissä onkin syytä tiedostaa, kuinka suuri merkitys juuri 18 vuoden iällä on nuorten elämään taloudellisessa mielessä, Rantala toteaa.

Pikaluottoihin liittyviä ongelmia on pyritty ratkomaan lainsäädäntöön tehdyillä muutoksilla.

– Pikaluottojen valvonnan ongelmana on valvonnan kohteena olevien toimijoiden halukkuus kiertää lainsäädännön velvoitteita ja toisaalta valvontaviranomaisen puutteelliset keinot puuttua haitalliseen toimintaan. Suunnitteilla olevat lainsäädäntömuutokset ovatkin oikeansuuntaisia toimenpiteitä ongelman ratkaisemiseksi, lainsäädäntötutkimuksen professori Anssi Keinänen Itä-Suomen yliopistosta sanoo.

Seminaari nuorten talousosaamisesta

Nuoret ja velka sekä Taloudellinen lukutaito -tutkimushankkeiden yhteisessä Oppi, koppi vai floppi? Nuoret luottoyhteiskunnassa -seminaarissa 22. maaliskuuta 2017 kysytään, onko talousasioita mahdollista opettaa ja onko nuorten aikuisten talousosaaminen muita heikompaa. Seminaarissa selvitetään velkaantumista koskevan nettikyselyn tuloksia sekä tarkastellaan sitä, minkälaisia velkomustuomioita nuorilla on. Lisäksi seminaarissa pohditaan keinoja pikavippien valvonnan parantamiseksi ja kysytään, onko luotonanto ja -otto vastuullista Suomessa. Seminaarin lopuksi esitellään tutkimustuloksia lasten velkaongelmista.

Lisätietoja:

Professori Panu Kalmi (TALOUDELLINEN LUKUTAITO)
Vaasan yliopisto
P. 029 449 8528
panu.kalmi(at)uwasa.fi

Tutkimusjohtaja Kati Rantala (NUORET JA VELKA)
Helsingin yliopisto
P. 0503876198
kati.rantala(at)helsinki.fi

Professori Anssi Keinänen (NUORET JA VELKA)
Itä-Suomen yliopisto
P. 050 4422 582
anssi.keinanen(at)uef.fi

Professori Tuula Linna (NUORET JA VELKA)
Lapin yliopisto
P. 040 484 4034
tuula.linna(at)ulapland.fi