Suomen sähköjärjestelmä sai tiekartan ja vision – Vaasan yliopisto vahvasti mukana
Sähkönsiirto ja sen hinnoittelu on viime päivinä puhuttanut ja jopa suututtanut kansalaisia. Millainen on sähköjärjestelmän tulevaisuus Suomessa? Millaista sähkönsiirron ja sähkökaupan pitäisi jatkossa olla? Miten toimintaa pitäisi kehittää?
Näihin kysymyksiin vastaa valtakunnallisessa Roadmap 2025 -hankkeessa kehitetty kymmenen vuoden mittainen tiekartta ja vuoteen 2035 ulottuva tulevaisuuden visio Suomen sähköjärjestelmälle. Vaasan yliopisto on ollut hankkeessa merkittävästi mukana.
Näihin kysymyksiin vastaa valtakunnallisessa Roadmap 2025 -hankkeessa kehitetty kymmenen vuoden mittainen tiekartta ja vuoteen 2035 ulottuva tulevaisuuden visio Suomen sähköjärjestelmälle. Vaasan yliopisto on ollut hankkeessa merkittävästi mukana.
Sähköala on isossa murroksessa. Kasvava pienimuotoinen sähköntuotanto ja energiatehokkuusvaatimukset, sähköisen liikenteen ja verkkotekniikan kehittyminen sekä digitalisaation hyödyntäminen vaikuttavat vahvasti toimialan tulevaisuuteen.
Vaasan yliopiston sähkötekniikan professori Kimmo Kauhaniemen ja tutkija Lauri Kumpulaisen mukaan hankkeessa luotu tulevaisuudenkuva käsittää vision sekä teknologiasta että näkemyksen sähkö- ja palvelumarkkinoista. Tavoitteena on yhteiskuntaa, omistajia ja asiakkaita palveleva joustava järjestelmä.
– Toimintavarma, kilpailukykyinen ja kestävää kehitystä tukeva järjestelmä saavutetaan vahvan siirtoverkon, ulkomaanyhteyksien, automaation, kaapeloinnin, ohjattavan kulutuksen, energiavarastojen ja uusiutuvan energian avulla, vuoteen 2035 asti ulottuvassa visiossa kiteytetään.
Tulevaisuudessa syysmyrskyt eivät tarkoita enää kynttilöitä ja generaattoria haja-asutusalueiden asukkaille. Sähkökatkot vähenevät, kun sähkönsiirrosta tulee entistä luotettavampaa esimerkiksi kaapeloinnin edistyessä.
Sähkön hinnoittelumallitkin muuttuvat.
– Niistä tulee enemmän kapasiteettipainotteisia energiamäärään painottuvan hinnoittelun sijasta. Vertailukohtana on esimerkiksi tietoliikenteen laajakaistahinnoittelu, sanovat Kauhaniemi ja Kumpulainen.
Energiavarastoina voisivat tulevaisuudessa toimia esimerkiksi sähköautot.
Vaasan yliopisto osallistui monialaisesti
Roadmap 2025 -hankkeen tuloksia esiteltiin hiljattain Energiateollisuus ry:n Sähkötutkimuspoolin vuosiseminaarissa. Hankkeen käytännön toteutuksesta vastasivat Vaasan yliopiston lisäksi Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto sekä koordinaattorina Merinova.
– Koko hanke sai alkunsa tutkija Lauri Kumpulaisen aloitteesta. Vaasan yliopisto osallistui myös hankkeen suunnitteluun ja rahoituksen keräämiseen saaden mukaan useita vaasalaisia yrityksiä, kertoo professori Kauhaniemi.
Vaasan teknillisen tiedekunnan dekaani, professori Erkki Antila oli hankkeen johtoryhmässä. Professori Kauhaniemen tutkimusryhmä, johon kuuluivat hänen itsensä ja Kumpulaisen lisäksi Jukka Rinta-Luoma, Sampo Voima ja Katja Sirviö, panosti vahvasti hankkeen käytännön toteutukseen ja raportointiin.
– Mukana olleista tahoista Vaasan yliopisto oli ainut, joka osallistui hankkeeseen monialaisesti useamman tiedekunnan voimin, kertoo Kumpulainen.
Vaasan yliopiston markkinoinnin professori Arto Rajala ja tohtorikoulutettava Petra Berg toivat työpajoissa hankkeeseen markkinoinnin ja liiketalouden näkökulmaa.
Sähkötutkimuspoolin vuosiseminaarissa professori Kauhaniemi esitteli myös Vaasassa kehitetyn sähköverkkoja koskevan tutkimushankkeen, jota toteutetaan yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston sekä yritysten kanssa. Meneillään olevassa hankkeessa tutkitaan uusia tekniikoita sähköverkon vikatilanteiden ja hajautetun tuotannon hallinnassa.
Suomen sähköjärjestelmän tiekartta vuoteen 2025
Lisätiedot: Professori Kimmo Kauhaniemi, p. 029 449 8287, kimmo.kauhaniemi(ät)uwasa.fi
Mitä mieltä olit jutusta?