Väitös: Venymistä, sopeutumista ja neuvottelua – kansainvälinen työmatkustus on ...

Uutisen oletuskuva
Kansainvälisellä työmatkustamisella on havaittu olevan monia positiivisia ja rikastavia vaikutuksia matkustajan urakehitykseen ja henkilökohtaiseen kasvuun. Perheen ja työn yhteensovittamista matkustava työ kuitenkin sotkee tehokkaasti, ilmenee Kati Saarenpään johtamisen alan väitöstutkimuksesta.

– Kansainvälinen työmatkustaminen kuormittaa paitsi matkustajaa myös puolisoa ja perhe-elämää. Haasteet aiheutuvat ennen kaikkea monen eri roolin, kuten työntekijän, puolison ja vanhemman yhteensovittamisen vaikeudesta. Perheen koostumuksella, eli sillä onko lapsia vai ei, on suuri merkitys matkustavan työn vaikutuksiin, sanoo Vaasan yliopistossa väittelevä Saarenpää.
KTM Kati Saarenpään väitöskirja tarkastetaan perjantaina 24. marraskuuta.

Saarenpään mukaan lasten syntymän jälkeen työmatkustamisen ja perhe-elämän yhteensovittamisesta voi tulla monimutkaisempaa kuin aiemmin.

Matkustamisen epäsäännöllisyys haittaa

Matkustamisen aiheuttama stressi ei rajoitu vain matka-aikaan, vaan vaikuttaa matkustajaan ja puolisoon myös matkustajan ollessa kotona. Jos matkapäiviä on huomattavan paljon, matkustava työ vaikeuttaa perheen rutiinien ylläpitämistä. Säännöllisen epäsäännölliset poissaolojaksot vaikeuttavat selkeän rajan vetämistä työn ja perheen välille – työaika ja perheelle varattu aika sekoittuvat. Matkustajien ja puolisoiden täytyy jatkuvasti muokata uudelleen työn ja perheen välisiä näkymättömiä rajoja. Tämä johtuu siitä, että perheen ja puolisoiden henkilökohtaiset rutiinit keskeytyvät matkustavan puolison tullessa kotiin ja taas lähtiessä.

Työmatkustaminen tekee elämästä syklistä, jolloin perheen elämä rytmittyy matkustajan matkojen mukaan. Erityisesti lyhyellä, jopa muutaman tunnin varoajalla tulevat matkat aiheuttavat ongelmia perhe-elämään, ilmenee tutkimuksesta.

Työreissaajalla vaikutus myös puolison suoriutumiseen

Kotiin jäävälle puolisolle matkustaminen aiheuttaa tilanteen, jossa hän saattaa olla jopa useita kuukausia vuodesta yksinhuoltajan asemassa. Paljon työnsä puolesta matkustavilla matkapäiviä saattaa tulla vuodessa helposti yli 150. Tällöin matkustaminen saattaa vaikuttaa paitsi puolison kotivastuiden määrään, myös hänen suoriutumiseensa työssä.

Fyysinen etäisyys aiheuttaa oman haasteensa kansainvälisten työmatkustajin perheiden konkreettisiin arjen rutiineihin. Erossa oleminen voi aiheuttaa myös emotionaalista erkaantumista puolisoiden välille. Samoin vanhemman ja lapsen suhde voi jäädä etäiseksi, jos matkapäiviä on paljon pikkulapsiaikana. Matkustavalta vanhemmalta saattaa myös jäädä kokematta monia tärkeitä tapahtumia lapsensa elämässä.

Kotiinpaluu voikin olla hankalin vaihe!

Kotiinpaluu ja perheen arkirytmiin ja velvollisuuksiin palaaminen voi olla väsyneelle matkustajalle haastavaa.

– Vaikka maailmalla reissaavaa matkustajaa on odotettu ja kaivattu kotiin, matkustajan kotiinpaluu voi olla kotia matkan aikana pyörittäneelle puolisollekin stressin aihe, kertoo Saarenpää.

Paljon matkustavien puolisot rakentavat omat rutiinit, joiden avulla arki saadaan sujumaan ja jotka kotiin palaava matkustaja rikkoo. Matkustaminen aiheuttaakin sen, että paljon matkustavien perheet elävät ikään kuin kahta eri elämää: yhtä, kun matkustaja on kotona ja toista, kun hän on poissa kotoa.

Puolison asenne vaikuttaa

Matkustavan työn ja perheen yhteensovittaminen on kuitenkin mahdollista. Tutkimuksen mukaan matkustamisen hyväksyminen osaksi perheen elämää sekä toisen tekemän työn ja uhrausten arvostaminen auttavat parikuntia selviytymisessä. Poissaololla perheen luota ei myöskään ole parisuhteen ja perheen kannalta vain negatiivisia vaikutuksia. Aikaa perheen kanssa osataan arvostaa enemmän ja yhteisistä hetkistä otetaan kaikki irti.

Kansainvälisen työmatkustamisen ja siihen liittyvän perheen ja työn yhteensovittamisen tarkastelulla on Saarenpään mukaan merkitystä organisaatioiden käytäntöjen kehittämiselle.

– On olennaista tunnistaa ne elämäntilanteet, joissa matkustaminen erityisesti aiheuttaa ristiriitaa. Puolison asenteella on suuri merkitys siihen, miten työssään matkustava kokee kansainväliset työmatkansa. Jos ne ovat kotiin jäävälle puolisolle ongelma, tulee niistä melko varmasti ongelma myös matkustajalle itselleen, sanoo Saarenpää.

Saarenpää muistuttaa, että organisaatioiden täytyy tunnistaa työntekijöidensä elämässä tilanteet, joissa matkustaminen voi muodostua työntekijöille kohtuuttoman raskaaksi työn ulkopuolisen elämän kannalta.

– Organisaatioiden tulisikin tarjota myös käytännön keinoja, joilla perheen ja matkustavan työn yhteensovittamista voidaan helpottaa. Tällaisia keinoja voivat olla esimerkiksi joustavuus matkustusajankohdissa ja niiden ennakolta suunnittelu. Hyviä keinoja voivat olla myös kansainvälisten työmatkojen vähentäminen esimerkiksi lasten syntymän tai pikkulapsivaiheen aikana tai silloin, kun oma ikääntyvä vanhempi tarvitsee enemmän apua.

Väitöskirjan tutkimusaineisto koostuu kymmenen pariskunnan puolistrukturoiduista haastatteluista sekä web-kyselyaineistosta, johon vastasi 1366 kansainvälistä työmatkustamista edellyttävissä tehtävissä toimivaa suomalaista.

Lisätiedot

Kati Saarenpää, p. 029 449 8410, sähköposti: kati.saarenpaa(ät)uwasa.fi

Saarenpää, Kati (2017) Stretching, adapting and negotiating. International business travel and its influence on work-family interactions. Acta Wasaensia 390. Vaasan yliopisto. University of Vaasa.

Väitöstutkimuksen pdf: /materiaali/pdf/isbn_978-952-476-778-1.pdf

Julkaisun tilaukset: https://verkkokauppa.juvenes.fi/kategoria/318/vaasan-yliopisto

Väittelijän tiedot

Kati Saarenpää on valmistunut hallintotieteiden maisteriksi vuonna 2003 ja kauppatieteiden maisteriksi vuonna 2014 Vaasan yliopistosta. Hän työskentelee apurahatutkijana Vaasan yliopiston johtamisen yksikössä. Saarenpää asuu Mustasaaressa.

Väitöstilaisuus

KTM Kati Saarenpään johtamisen alaan kuuluva väitöstutkimus “Stretching, adapting and negotiating. International business travel and its influence on work-family interactions” tarkastetaan perjantaina 24.11.2017 klo 12 Vaasan yliopiston Kurtén-auditoriossa (C203, Tervahovi).

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Anna-Maija Lämsä (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena KTT Liisa Mäkelä. Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Mitä mieltä olit jutusta?