Termityöstä mittavat kustannussäästöt – uusi pohjoismainen teos nostaa esiin ...
Terminologiatyöstä eli erikoisaloille kuuluvien käsitteiden nimeämisestä, määrittelystä ja ryhmittelystä on selvää taloudellista hyötyä yrityksille ja yhteiskunnalle. Tämä käy ilmi uudesta monikielisestä kirjasta, joka käsittelee terminologiatyön yhteiskunnallista merkitystä ja nostaa esiin terminologiatyön etuja konkreettisten pohjoismaisten ja eurooppalaisten esimerkkien avulla. Kirjan ovat toimittaneet Vaasan yliopiston professori Nina Pilke ja tutkijatohtori Niina Nissilä.
Artikkelien kirjoittajat edustavat kielenhuoltoa, terminologiakeskuksia, yliopistoja, tutkimuslaitoksia sekä yrityksiä. Kirjasta välittyy pohjoismainen terminologiaosaaminen ja yhteistyö.
Hanne Erdman Thomsen Kööpenhaminan kauppakorkeakoulusta sekä Niklas Jonsson ja Sofie Sundholm Scanialta käsittelevät terminologiatyön ja termipankkien taloudellista kannattavuutta.
Termityön ansioista yrityksissä ja yhteisöissä voidaan tehostaa toimintaa ja välttää virheitä ja väärinkäsityksiä. Esimerkiksi työntekijöiden vaihtuessa termipankki voi helpottaa tiedon tehokasta välittämistä.
Scandian monikielisestä termipankista kirjoitettu artikkeli osoittaa, että terminologiatyön hyödyt voivat olla moninkertaiset verrattuna sen kustannuksiin. Suunnitelmallisella terminologiatyöllä saavutetaan isossa, eri maissa toimivassa yrityksessä jopa miljoonien eurojen kustannussäästöt. Kun termit ovat hallinnassa yritys säästää tuntuvasti niin työntekijöidensä ja asiakkaidensa työaikaa kuin kääntäjäkulujakin.
Ingemar Strandvik Euroopan komissiosta sekä Niina Nissilä ja Nina Pilke Vaasan yliopistosta käsittelevät puolestaan artikkelissaan lainsäädäntöön pohjautuvaa koordinointia EU:n monikielisessä toiminnassa.
– EU:n termiautonomia sekä 24 kieltä ja 28 erilaista oikeusjärjestelmää edellyttävät sekä seurantaa että yhtenäisiä käytänteitä ja periaatteita, sanoo professori Nina Pilke.
Anna-Lena Bucher ja Henrik Nilsson Terminologicentrumista, Antti Kanner ja Tiina Onikki-Rantajääskö Helsingin yliopistosta sekä Jan Hoel ja Ole Våge Norjan Språkrådetista kirjoittavat omakielisestä tiedonsaannista. Heidän esimerkkinsä ovat Pohjoismaissa toimivat terminologiakeskukset, kansalliset termipankit sekä Norjan yliopisto- ja korkeakoulusektorin terminologiatyö.
– 2000-luvulla lanseeratut ruotsalainen Rikstermbanken ja suomalainen Tieteen termipankki kokoavat satojatuhansia eri alojen termejä ja määritelmiä avoimeen tietokantaan, Pilke kertoo.
Pia Lyngby Hoffmann ja Bodil Nistrup Madsen Kööpenhaminan kauppakorkeakoulusta, Katri Seppälä Sanastokeskuksesta, Åsa Holmér Terminologicentrumista, Anita Nuopponen Vaasan yliopistosta, Marita Kristiansen Norjan kauppakorkeakoulusta ja Ágústa Þorbergsdóttir Islannin Árni Magnússon instituttetista kertovat tiedonhallinnasta ja tiedon jakamisesta kieliteknologisesta ja terminologian alan koulutuksen näkökulmista.
– Vaasan yliopistossa terminologia-alan koulutus on kehittynyt 30 vuodessa yksittäisistä kursseista maisteriohjelman suuntautumisvaihtoehdoksi, joten koulutustarjonta on Pohjoismaisessa mittakaavassa laajin. Digitaalisuus on mahdollistanut yhteispohjoismaisen terminologian verkkokurssin (7,5 ECTS) vuodesta 2009, sanoo Niina Nissilä.
Kirjan kohderyhmiä ovat viranomaiset, elinkeinoelämä, yliopistot ja korkeakoulut.
Kirjan toimittajat
Nina Pilke on ruotsin kielen professori Vaasan yliopistossa. Pilke on tutkinut erikoisalakohtaista käsitteistöä ja termistöä, kielistrategioita monikielisissä organisaatioissa ja ammattikielen opettamista ja oppimista.
FT Niina Nissilä toimii Vaasan yliopistossa yliopistotutkijana. Nissilä on tutkinut erikoisalakohtaista käsitteistöä ja termistöä sekä käyttäjälähtöistä teknistä viestintää.
Nina Pilke ja Niina Nissilä (toim.). Tänkta termer. Terminologihänsyn i nordiskt perspektiv. 2016. Vakki Publications 5.
Saatavissa sähköisesti: /sv/sites/vakki/publications/tanktatermer/
Painettuna: niina.nissila(at)uwasa.fi
Lisätietoja:
Professori Nina Pilke, Vaasan yliopisto, p. 029 449 8347, nina.pilke(at)uwasa.fi
Mitä mieltä olit jutusta?