Y-sukupolvi haastaa esimiehet – pomon pitäisi olla kuin personal trainer
Susanna Kultalahti tarkastelee johtamisen alan väitöskirjassaan suomalaista Y-sukupolvea työelämässä. Y-sukupolvelaiset ovat ikäluokka noin 1980-luvun alusta vuosisadan vaihteeseen. Heitä on luonnehdittu vaativiksi johdettaviksi ja sanottu heidän haastavan työelämän ja esimiehet.
– Tutkimukseni käsittelee Y-sukupolven arvostuksia ja käsityksiä siitä, mistä asioista mielekäs työ koostuu, sanoo Kultalahti.
Väitöskirjasta käy ilmi, että Y-sukupolvelaiset arvostavat hyvää työilmapiiriä ja sosiaalisia suhteita työpaikalla. Y-sukupolvelaiset haluavat mieluiten työyhteisön, jossa saa olla oma itsensä ja jossa tuetaan ja autetaan toisia.
Esimieheen eli pomoon kohdistuu aivan uudenlaisia odotuksia ja tarpeita.
– Y-sukupolvi haastaa esimiehen vaatimalla paljon aikaa keskusteluihin esimiehen kanssa. He toivovat, että esimies ottaa henkilökohtaiset toiveet ja tarpeet huomioon. Esimiehen toivotaan erityisesti kuuntelevan, kunnioittavan ja arvostavan, kertoo Kultalahti.
Tutkimuksen mukaan esimies on Y-sukupolven mielestä personal trainer, henkilökohtainen valmentaja, joka palautteen ja vastuiden kautta auttaa Y-sukupolvelaista paitsi nykyisessä työssä, myös koko työuralla.
Raha ei ratkaise – vaan työn sisältö
Y-sukupolvelaiset arvostavat joustavuutta ja työn ja muun elämän yhteensovittamista. Myös työn sisällöllä on merkitystä.
– Enemmän kuin muutosta, Y-sukupolvi pelkää, että mikään ei muutu, sanoo Kultalahti.
Kultalahden mukaan he eivät halua rutinoitua tai jämähtää työssään, vaan toivovat uusia tehtäviä ja työnkuvia kehittyäkseen urallaan ja omassa ammatissa. Haasteita halutaan kuitenkin sopivasti, sillä oma aika nähdään arvokkaana ja työlle ei haluta uhrata liikaa.
Raha ei noussut tutkimuksessa merkittävästi esille. Palaute ja kannusteet vaikuttavat rahaa tärkeämmiltä.
– Näyttäisi siltä, että palkka ei ole se ykkösjuttu Y-sukupolvelle. Enemmän toivotaan, että työllä on sisältöä ja merkitystä.
Sitoutumaton sukupolvi
Kultalahti muistuttaa, että Y-sulkupolvi on nähnyt paitsi vaurautta, myös 1990-luvun laman vaikutukset. Laman seurauksena tulleet irtisanomiset, lomautukset, jotka ovat esillä myös tänä päivänä, ovat antaneet Y-sukupolvelle viestin, etteivät organisaatiot voi aina huolehtia omistaan.
– Se on saanut Y-sukupolven ajattelemaan, miksi he sitoutuisivat rohkeasti työpaikkaan, kun työnantajakaan ei voi sitoutua heihin.
Kultalahden mukaan nykyinen työelämä pätkätöineen on pirstaleisempi kuin ennen.
– Y-sukupolvi, joka on aikansa kuva, pyrkii vain sopeutumaan tähän maailmaan. Y-sukupolvi on joutunut muuttamaan sitoutumisen kohdettaan. Työpaikan sijaan se sitoutuukin ennemmin työtehtävään, esimieheen ja työkavereihin.
Aineistoa eläytymismenetelmällä
Kultalahti, itsekin Y-sukupolven edustaja, on hyödyntänyt väitöskirjan aineistonkeruussa kahta melko erilaista ja uutta menetelmää. Aineisto pohjautuu eläytymismenetelmään, jota ei ole ennen käytetty liiketaloustieteessä. Lisäksi aineisto on kerätty Facebookin avulla.
Yhdistämällä nämä kaksi innovatiivista valintaa, yhteensä 252 Y-sukupolvelaista antoi oman näkemyksensä työelämästä. Koko aineisto koostuu 1004 tarinasta, jotka nämä vastaajat tuottivat.
Pelottava, vaikea ja vaativa?
Susanna Kultalahden mukaan Y-sukupolvi haluaa, että töissä olisi kivaa, mikä merkitsee heille joustavuutta, arvostusta, kunnioitusta, hyvää henkeä, yhteen hiileen puhaltamista, vaihtelevia työtehtäviä, kehittymistä ja oppimista.
– Tällaista kivaa ei saisi vähätellä, sanoo Kultalahti.
Y-sukupolvea on mediassa kutsuttu haastavaksi, pelottavaksi ja vaikeaksi Kultalahden mukaan Y-sukupolvi on mainettaan parempi. Vaatiminenkin voi olla suomalaiselle työelämälle vain hyväksi.
– Mikäli he vaativat esimiehiltä paljon ja vaativat äänekkäästi parannuksia työelämän epäkohtiin, voi se koitua kaikkien hyödyksi, muistuttaa Kultalahti.
Väitöstiedot
KTM Susanna Kultalahden johtamisen alaan kuuluva väitöstutkimus It’s so nice to be at work!” Adopting different perspectives in understanding Generation Y at work tarkastetaan perjantaina 4.12.2015 klo 12 Vaasan yliopiston Kurtén-auditoriossa (C209, Tervahovi). Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Pia Heilmann (Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta) ja kustoksena professori Riitta Viitala.
Lisätiedot: Susanna Kultalahti, p. 040 750 7679, sähköposti: susanna.kultalahti(ät)uwasa.fi
Mitä mieltä olit jutusta?