Kuntien lähijohtajilla ei ole riittävästi aikaa johdettavilleen

Tehtävän moninaisuuden takia lähijohtajille muodostuu lukuisia rooleja. Johtaminen on vain osa heidän kokonaistehtäväänsä, sillä tyypillisesti lähijohtajat tekevät oman alan asiantuntijatehtäviä tai jopa suorittavaa työtä sekä hallinto- ja tukitehtäviä.

– Lähijohtajat rakentavat puheessaan kolme tunnistettavaa pääroolia, joita ovat johtaja, asiantuntija ja muu toimija. Nämä jakautuvat edelleen kahdeksaksi rooliksi ja niiden alarooleiksi, joita tutkimuksessa löytyi 19, kertoo Vaasan yliopistossa 15. marraskuuta väittelevä Eija Pienimäki.

Pienimäen väitöstutkimuksen mukaan kuntien lähijohtajiin kohdistuu useilta tahoilta erilaisia odotuksia ja vaatimuksia, jotka ovat ristiriidassa arkitodellisuuden kanssa. Lähijohtajat tuovat esiin työstään myös tekijöitä, jotka ovat samaan aikaan sekä työtä tukevia että haittaavia. Tämä kuuluu lähijohtajien puheessa jännitteinä.

Kuntien lähijohtajat ovat työhönsä erittäin sitoutuneita ja heidän tärkein tavoitteensa on viedä omaa alaa eteenpäin. He haluavat johtaa hyvin ja antaa johdettavilleen tukea ja mahdollisuuksia menestyä työssään.

– Lähijohtajat kuvailevat siltä osin riittämättömyyden tunnetta ja turhautumista tehtävässään, kun heidän näkökulmastaan toisarvoiset tehtävät vievät tarpeettomasti aikaa olennaisemmalta. Laaja tehtäväkenttä ja johdettavien suuri lukumäärä estävät tarvittavan ja tarkoituksenmukaisen ajan antamisen johdettaville, sanoo Pienimäki.

Moni seikka lähijohtamisessa jää kunnissa liikaa sattuman varaan

Tutkimuksen mukaan lähijohtajat rakentavat hyvin pitkälti itse oman johtamistapansa, ja he ovat kehittäneet omia selviytymiskeinojaan erilaisiin tilanteisiin. Lisäksi kehittyminen lähijohtajan työssä vaikuttaa olevan lähijohtajien omien valintojen tulos. Nämä seikat antavat viitteitä lähijohtamiseen liittyvästä sattumanvaraisuudesta kunnissa.

Johtamisen tavoite on lisätä tuottavuutta ja tehokkuutta. Hyvällä ihmisten johtamisella vaikutetaan henkilöstön hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Tutkimus tuo esiin tarpeita tarkastella systemaattisesti kuntien johtamisen rakenteita, lähijohtajien tehtäväkokonaisuuksia, kompetensseja, työn- ja vastuunjakoa sekä johdettavien määrää. Lähijohtajien esiin tuoma motivoituneisuus ja sitoutuneisuus luovat hyvät edellytykset johtamistehtävässä onnistumiselle.

Pienimäen väitöstutkimus on toteutettu haastattelemalla lähijohtajia eri puolilta Suomea yksilö- ja ryhmähaastatteluin. Haastatellut työskentelevät johtamisen eri tasoilla.

Lähijohtajalla tarkoitetaan väitöstutkimuksessa niitä henkilöitä, joilla on työnjohto-oikeus ja vastuu työnantajan velvollisuuksien toteutumisesta. Tyypillisesti lähijohtajasta käytetään nimitystä esihenkilö. Taustaolettamana ei kuitenkaan ole nimike vaan tehtävä. Usein lähijohtajat sijoitetaan puheissa suorittavan työn johtoon. Pienimäen tutkimuksessa huomioidaan, että lähijohtajia on kaikilla johtamisen tasoilla. Jokaisella organisaatiossa on oma lähijohtajansa.

Väitöstilaisuus

Image

TtM Eija Pienimäen Vaasan yliopistoon tekemä väitöstutkimus ”Pelkkää hallinnollisten asioiden hoitoa vai sellaista oikeaa johtamista: Diskurssianalyyttinen tutkimus kuntien lähijohtajien työstä” tarkastetaan perjantaina 15.11.2024 klo 10 Seinäjoella (Hugo-sali, Kalevan Navetta, Nyykoolinkatu 25, Seinäjoki) 

Väitöstilaisuutta on mahdollista seurata myös etäyhteyden kautta: Zoom, salasana: 307230

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii emeritaprofessori Anna-Maija Lämsä (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena emeritaprofessori Riitta Viitala.

Väitöskirja

Pienimäki, Eija (2024) Pelkkää hallinnollisten asioiden hoitoa vai sellaista oikeaa johtamista: Diskurssianalyyttinen tutkimus kuntien lähijohtajien työstä. Acta Wasaensia 542. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.

•  Julkaisun pdf