Tutkimusyhteistyö Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa tuo uusia näkökulmia ja ratkaisuja sote-johtamiseen

Tutkimusyhteistyö Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa käynnistyi vuonna 2021, kun hyvinvointialue kaipasi tutkimukseen perustuvaa tietoa ja apua uuden organisaation rakentamisessa. 

- Tutkimuskohteet ja aiheet ovat syntyneet käytännön työssä, kun on huomattu, mitä ongelmakohtia ja kehittämistarpeita hyvinvointialueen arjessa nousee esiin, toteavat hyvinvointialueen johtaja Marina Kinnunen ja Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteen professori Harri Jalonen. 

Yhteistyöllä pyritään edistämään sitä, että hyvinvointialue pystyy vastaamaan paremmin alueen asukkaiden tarpeisiin ja strategisen johtamisen haasteisiin. 

Tutkimusyhteistyö auttaa hyvinvointialuetta kehittämään vaikuttavaa toimintaa niukkenevilla resursseilla

Yhteistyön tarkoituksena on ollut kehittää ja arvioida hyvinvointialueen johtamiskäytäntöjä ja toimintamalleja kehittävän arvioinnin avulla, jolla tarkoitetaan muutoksen näkemistä oppimisprosessina.

Tutkimus on keskittynyt sote-uudistukseen ja siihen, miten tietoa käytetään päätöksenteossa ja miten se muuttuu konkretiaksi. 

- Tavoitteena on tehdä palvelujärjestelmä toimivammaksi ja vastata palvelutarpeisiin niukkenevilla resursseilla. Tulevaisuudessa palveluntarve kasvaa jatkuvasti ikääntyvän väestön myötä, mikä asettaa paineita resurssien tehokkaalle käytölle, selventää apulaisprofessori Anna-Aurora Kork.

Pohjanmaan hyvinvointialueen johtoryhmän haastatteluissa selvitettiin, miten sote-uudistukseen keskeisesti liittyvä vaikuttavuuden parantaminen tulkitaan päivittäisessä johtamistyössä.

- Palvelujen vaikuttavuus eli oikeiden asioiden tekeminen oikein on arvon tuottamista ennen kaikkea asiakkaalle, mutta sote-uudistuksen mukaisesti saatuja hyvinvointihyötyjä pitää mitata myös suhteessa resurssien tehokkaaseen käyttöön, muistuttaa hyvinvointialueen strategia- ja kehitysjohtaja Suvi Einola.

Vaikuttavuuteen pyrittiin löytämään yhteistä näkemystä, sillä johtoryhmälle vaikuttavuuden tavoite tarkoitti monia eri asioita, esimerkiksi kustannusvaikuttavuutta, asiakasarvon luomista ja henkilöstön osaamisen kehittämistä. 

- Johtoryhmän lisäksi olemme haastatelleet keskijohtoa, ja kuluvan vuoden aikana haastattelemme lisää työntekijöitä. Oletettavaa on, että kuva vaikuttavasta toiminnasta saa uusia sävyjä, Kork lisää.

Uuden organisaation identiteetin muotoutuminen vaatii yhteistä kehittämistä 

Tutkimusyhteistyön tähänastiset havainnot osoittavat, että uuden organisaation identiteetti on vasta muotoutumassa, mikä vaatii johtamiselta uudenlaista yhteensovittamista ja toimintakulttuurin muutosta. Pohjanmaan hyvinvointialueen etuna on laaja moniammatillinen yhteistyö strategisessa johtamisessa, mikä parantaa kokonaisvaltaista ymmärrystä palveluiden tuottamisen vaikuttavuudesta, laadusta ja tehokkuudesta.

- Vaikka mediassa keskustelua käydään usein negatiivisessa sävyssä, hyvinvointialueella on paljon myös onnistumisia. Asiakkaat ovat olleet palveluihin varsin tyytyväisiä, ja resurssien käytön läpinäkyvyys on parantunut verrattuna aiempaan kuntapohjaiseen malliin, Jalonen toteaa. 

Niukat inhimilliset ja taloudelliset voimavarat ja valtion tiukka ohjaus ovat keskeisiä hyvinvointialueiden johtamishaasteita. 

- Vaikuttavuuden johtamisessa joudutaan tasapainoilemaan taloudellisten reunaehtojen ja laadukkaiden palveluiden järjestämisen välillä, Kork summaa. 

Aluehallituksella tärkeä rooli hyvinvointialueen strategisessa ohjauksessa

Hyvinvointialueen ja yliopiston välinen yhteistyö kattaa myös aluehallituksen toiminnan arvioinnin. Tämä on tärkeää, sillä aluehallitus johtaa hyvinvointialueen toimintaa, hallintoa ja taloutta.

- Arvioinnissa pureudutaan kolmeen teemaan, jotka ovat aluehallituksen strateginen kyvykkyys, toimivaltakysymykset ja toimintakulttuuri, kertoo Jalonen.

- Hallituksen jäsenten haastattelujen ja kaikille luottamushenkilöille suunnatun kyselyn perusteella aluehallituksen työskentelyssä on monia vahvuuksia, kuten avoin ja keskusteleva toimintakulttuuri. Toki myös parannettavaa löytyy päätöksentekoprosessien sujuvoittamiseksi, muistuttaa Kork.   

Kehittävän arvioinnin periaatteiden mukaisesti seuraavan valtuustokauden aikana on tarkoitus auttaa Pohjanmaan hyvinvointialuetta kehittämään aluehallituksen strategista kyvykkyyttä vaikuttavuusperusteiseen ohjaukseen. 

- Vaikuttavuuden johtamisen tueksi on kehitteillä verkostomalli, joka edistää vuorovaikutusta organisaation eri tasoilla yhteisen ymmärryksen rakentamiseksi vaikuttavuudesta, ja rakentaa polun vaikuttavuuden kehittämisen käytännön toimenpiteistä, Einola avaa tutkimusyhteistyön suunnitelmia. 

Vaasan yliopiston ja Pohjanmaan hyvinvointialueen tutkimusyhteistyö jatkuu vuoteen 2028, ja sen myötä saadaan uutta tietoa ja ymmärrystä hyvinvointialueen toiminnasta.