Avaruusdatan hyödyntäminen tuo uusia mahdollisuuksia Merenkurkkuun – Vaasan yliopistosta kehittyi avaruustalouden merkittävä osaaja
Yliopiston ja KvarkenSpaceEco-hankkeen tavoitteena on ollut edistää avaruusdatan hyödyntämistä Merenkurkun alueella pitkäjänteisesti. Askeleet ovat olleet isoja: on perustettu pysyvä avaruustalouden innovaatiokeskus eli Kvarken Space Center, pystytetty avaruusdataportaali ja satelliittidatan vastaanottoasemia Vaasaan ja Seinäjoelle sekä suunniteltu ja toteutettu oma KvarkenSat-piensatelliitti. Vaasan yliopistosta on samalla kasvanut kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu avaruustalouden tutkimuksen ja avaruusdatan hyödyntämisen osaaja.
– Olemme tämän pohjoismaisen ison hankkeen kautta päässeet mukaan avaruusdatan hyödyntäjien joukkoon. Asiantuntemuksemme satelliitti- ja avaruusdatan hyödyntämisessä on kasvanut – olemme hyviä etenkin siinä, miten avaruusdatasta saadaan liiketoimintaa. Meistä on tullut kansallisesti merkittävä toimija, jolla on oma selkeä alue, eli avaruustalous ja siihen liittyvä liiketaloustieteellinen osaaminen, sanoo hanketta johtanut Vaasan yliopiston Digital Economy -tutkimusalustajan johtaja, professori Heidi Kuusniemi.
Kuusniemen mukaan KvarkenSpaceEco-hankkeelle ollaan jo haettu jatkoa muun muassa Boosting Space Business -hankehakemuksella, jossa tavoitteena olisi suomalaisten, ruotsalaisten ja norjalaisten korkeakoulujen avaruustalouden tutkimuksen ja kehityksen, avaruusteknologian ja avaruusdatan hyödyntämisen kautta luoda uutta liiketoimintaa ja palveluja yritysmaailmaan.
Lisäksi Vaasan yliopistossa on menossa useita muita avaruusdataan liittyviä hankkeita, jotka liittyvät esimerkiksi tarkkuuspaikannukseen, piensatelliittien hyödyntämiseen, kuvantamiseen, talouden ennustamiseen sekä kestävyyden seurantaan.
Uusia innovaatioita, tuotteita ja palveluita avaruusdatasta
Avaruusdataa saadaan maata kiertävistä satelliiteista. Se on esimerkiksi satelliittipaikannusdataa, joka auttaa paikanmäärityksessä, navigoinnissa ja tarkan ajan määrittämisessä. Satelliittikaukokartoitus taas kuvaa maapalloa, meriä ja muita vesistöjä, peltoja ja metsiä. Satelliittitietoliikenne puolestaan ulottuu niillekin seuduille, joissa ei ole tietoliikenneverkkoja.
Uutta avaruusdataa voidaan käyttää esimerkiksi liikenteessä ja logistiikassa, veden laadun, ilmanlaadun ja ympäristön tilan tarkkailussa, sään sekä aurinko- ja tuulienergian ennustamisessa, maa- ja metsätalouden optimoinnissa sekä kriittisten infrastruktuurien valvonnassa.
Avaruuteen laukaistaan yhä enemmän kaupallisia piensatelliitteja. Lisäksi Euroopan komission Galileo- ja Copernicus-ohjelmat tarjoavat laajalti avointa avaruusdataa. Datan turvin on mahdollista rakentaa uusia innovaatioita, sovelluksia, palveluita ja tuotteita.
– Avaruusdata ei ole pelkkää rakettitiedettä. Kyse on tiedonsiirrosta ja sensoreista. Avaruusdatan hyödyntäminen on kuitenkin vielä aika alkutekijöissään monilla yhteiskunnan aloilla, sanoo professori Heidi Kuusniemi.
Hankkeessa perustetun Kvarken Space Centerin tarkoitus onkin toimia pitkäaikaisena uuden avaruustalouden innovaatiokeskuksena, joka auttaa Merenkurkun yrityksiä lahden molemmin puolin kehittämään liiketoimintamahdollisuuksia ja käyttämään saatavilla olevaa avaruusdataa.
Hankkeessa on hyödynnetty olemassa olevaa avaruusteknologiaa ja osaamista, kuten esimerkiksi EU:n, Euroopan avaruusjärjestön ESA:n, NASA:n, Iceyen ja Planet.comin tuotteita, josta on ollut hyötyä alueen yrityksille ja muille toimijoille.
Ekosysteemi vielä rakentumassa – uusia start-up-yrityksiä lähtenyt liikkeelle
Merenkurkun alueen avaruustalouden vahvistamiseksi on lähdetty kartoittamaan ja rakentamaan alueelle avaruustalouden innovaatioekosysteemiä. Yrityksille on järjestetty työpajoja ja demonstraatioita avaruushankkeiden toteuttamisesta ja avaruusdatan hyödyntämisestä. Lisäksi keskus on auttanut paikallisia yrityksiä niiden kehittäessä omia avaruushankkeitaan. Koronapandemia tosin vaikutti esimerkiksi tilaisuuksien järjestämiseen. Ekosysteemin rakentaminen on kesken, ja sitä ollaan jatkamassa myöhemmissä hankkeissa.
Mukana hankkeen toiminnassa on ollut 29 alueen yritystä, ja liiketoimintamalleja yritysten kanssa kehitetään edelleen. Lisäksi hankkeen aikana on perustettu kolme uutta start-up-yritystä.
– Kaikilla perustetuilla start-up-yrityksillä on kytkös jo useamman kerran Vaasassa järjestettyihin NASA's International Space Apps Challenge -hackathoneihin. Vaasan yliopiston yhdessä Muotoilukeskus Muovan (VAMK) järjestämät tapahtumat ovat osa NASA:n globaalia hackathon-viikonloppua. Ne ovat olleet hyödyllinen ja hyvä väylä myös yrityksen perustamiselle valmiin tukimateriaalin ja -verkoston myötä, Kuusniemi kertoo.
Oma KvarkenSat-piensatelliitti on viimeistelyssä Kiirunassa
Hankkeen aikana on pystytetty satelliittitukiasemat Vaasan yliopiston Fabriikin ja Seinäjoen Framin katoille. Yritysten, tutkijoiden, opiskelijoiden ja yhteiskunnan muiden toimijoiden käyttöön on luotu avaruusdataportaali Space portal, johon saadaan dataa vastaanottimista ja avoimista avaruusdatalähteistä.
– Kyse on matalan kynnyksen keskittymästä dataa ja työkaluja. Technobothnialla on uusi Space Data -laboratorio, jossa toiminnan on tarkoitus jatkua. Laboratoriossa on työpisteitä, johon tulee reaaliaikaista dataa. Saatavilla on työkaluja satelliittikuvien tunnistamiseen ja satelliittipaikannusvastaanottimia, joita esimerkiksi tutkijat ja opiskelijat voivat lainata.
Tällä hetkellä yliopiston katolla oleva tukiasema vastaanottaa EUMETSATin satelliitin dataa, mutta toiveissa on, että viimeistään ensi vuonna dataa saataisiin myös Merenkurkun omasta KvarkenSat-sateliitista.
KvarkenSat on Vaasan yliopistolle rekisteröitävä piensatelliitti, joka on kehitetty hankkeessa yhdessä suomalaisten ja ruotsalaisten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. KvarkenSat-piensatelliitin rakentaminen ja testaukset jatkuvat parhaillaan Luulajan teknillisessä yliopistossa ja Ruotsin avaruusfysiikan instituutissa Kiirunassa.
– KvarkenSat saadaan toivottavasti laukaistua ensi vuonna. Satelliittia ohjataan Palosaaren kampukselta, ja sen data tullaan jakamaan Space-portaalissa ja yliopiston Space Data -laboratorion työasemilla, sanoo Kuusniemi.
Viime joulukuussa kerrottiin, että KvarkenSat voitti Berliinissä pidetyssä Saksan piensatelliittikonferenssissa ilmaisen laukaisun Isar Aerospacen Spectrum -pienraketilla osana Microlauncher Competition -ohjelmaa.
Avaruus kiinnostaa lapsia ja nuoria
KvarkenSpaceEco-hankkeessa ei ole huomioitu vain yrityksiä, vaan myös alueen lapset, nuoret ja aikuiset ovat saaneet lisää tietoa satelliiteista ja avaruusdatasta. Lapsille on järjestetty esimerkiksi omien näköissatelliittien askartelua.
Heidi Kuusniemen mukaan avaruus kiehtoo lapsia ja nuoria ja onkin siksi hyvä tiedekasvatuksen aihe.
– Meillä on konkreettisia asioita, kuten oma satelliitti, sekä alueellista merkittävyyttä, kun esimerkiksi Merenkurkun alueen meren tilannetta voidaan yhdessä katsoa. Toivottavasti nämä antavat lapsille ja nuorille sysäyksen tulla opiskelijaksi meille tai ylipäätään luonnontieteiden ja tekniikan aloille.
Vaasan yliopistossa toimiva Pohjanmaan LUMA-keskus on ottanut koppia hankkeen avaruuskasvatuksesta. LUMA-keskus on ryhtynyt järjestämään satelliittityöpajoja lapsille. Ensi kesänä on luvassa myös avaruusteemainen kesäkerho.
**
KvarkenSpaceEco
Syyskuussa 2019 alkanut kolmivuotinen pohjoismainen hanke sai 1,86 miljoonan euron rahoituksen EU:n Interreg Botnia Atlantica -ohjelmasta. Hankkeessa olivat konsortiota johtaneen Vaasan yliopiston lisäksi mukana Yrkeshögskolan Novia, Uumajan yliopisto, Luulajan teknillinen yliopisto, Muotoilukeskus MUOVA (VAMK), Åbo Akademi, Hanken, Institutet för rymdfysik IRF, Ruotsin maataloustieteellinen yliopisto SLU ja Aalto-yliopisto.