Ensimmäiset nimitykset vanhemmiksi yliopistonlehtoreiksi – Susanna Kultalahti ja Minna-Maarit Jaskari korostavat pedagogista osaamista ja koulutuksen kehittämistä

Susannan ja Minna-Maaritin nimitykset ovat merkittävä osoitus siitä, että Vaasan yliopistossa opetusta arvostetaan ja koulutuksen kehittämiseen sitoudutaan. 

– Henkilökohtaisesti tämä on todella iso arvostuksen osoitus: olen tehnyt oikeita asioita ja asioita oikein. Vielä tärkeämpää on, että yliopistossamme on mahdollista edetä myös opetuksen parissa. Kyse ei kuitenkaan ole vain opettamisesta ja ohjaamisesta vaan myös koulutuksen kehittämisestä. On mahtava huomata, että kaikki se aika, jonka olen panostanut erilaisissa työryhmissä toimimiseen, on ollut merkityksellistä, miettii Susanna.

Vaasan yliopistossa opetuspainotteiset tehtävät ovat yliopisto-opettaja, yliopistonlehtori ja vanhempi yliopistonlehtori,joista kahteen jälkimmäiseen vaaditaan tohtorin tutkinto. Vastuu opetuksen kehittämisestä ja opetuksen johtamisesta kasvaa uralla edetessä. 

– Olen hyvin ylpeä tästä nimityksestä. On tärkeää, että yliopisto on ottanut käyttöön ylimmät uraportaan tasot myös opetushenkilöstölle. Tässä tehtävässä opetuksen kehittäminen korostuu, mutta myös tutkimustoiminta on yhä tärkeämpää, Minna-Maarit kertoo.

Mahdollisuus uralla etenemiseen

Susanna ja Minna-Maarit ovat molemmat tehneet merkittävää työtä opetuksen ja koulutuksen kehittämisessä Vaasan yliopistossa. Vaikka heidän taustansa ovat erilaiset, molemmat korostavat pedagogisen osaamisen tärkeyttä.

Image

Susanna on opettanut paljon jo tehdessään väitöskirjaa sekä ollut mukana hallinnollisissa toimielimissä ja työryhmissä. Väitöskirjan jälkeen hän toimi tutkijatohtorina, mutta veri veti opetuksen ja koulutuksen kehittämisen pariin. Hän kiittää suuresti sitä, että sai suorittaa sekä ammatillisen opettajan opinnot sekä yliopistopedagogisia opintoja työnsä ohessa. Susanna aloitti yliopistonlehtorina vuonna 2022 ja on sittemmin osallistunut lukuisiin työelämäprojekteihin ja -hankkeisiin. 

– Vanhemman yliopistonlehtorin tehtävässä ja nimitykseen liittyvässä arvioinnissa arvostetaan kehittämistä ja monipuolista osallistumista, kuten työryhmissä toimimista sekä yhteiskunnallista vaikuttamista eri foorumeilla ja verkostoissa. On hienoa, ettei uramalliputkesta tule läpi vain tietynlaisia ihmisiä, vaan yliopistossamme ollaan avoimia erilaisille profiileille ja asiantuntemuksen aloille.

Minna-Maarit työskenteli aiemmin yksityisellä sektorilla, kunnes aloitti opetustehtävät ensin Laurea- ammattikorkeakoulussa ja sittemmin Vaasan yliopistossa koulutuspäällikkönä. Kuluttajatutkimukseen liittyvän lisensiaattityön jälkeen hän kiinnostui yhä enemmän markkinoinnin korkeakouluopetuksen tutkimisesta ja tarkasteleekin väitöskirjassaan markkinoinnin taitojen kehittämistä luovissa prosesseissa. Hän on aina ollut kiinnostunut työelämälähtöisestä opetuksesta, opetusteknologiaan liittyvistä kokeiluista ja käytännön opettamisen kehittämisestä. Väitöskirjan valmistuttua Minna-Maarit jatkoi opettamista ja siirtyi yliopistonlehtoriksi. Hän on urallaan pitänyt tiukasti kiinni tutkimustyöstä, ja hän julkaisee niin markkinoinnin korkeakouluopetukseen kuin kuluttajatutkimukseenkin liittyvää tieteellistä tutkimusta. Lisäksi hän vetää markkinoinnin korkeakouluopetuksen tutkimusohjelmaa markkinoinnin ja kulutustutkimuksen tutkimusryhmässä.

– Uramallin kehittäminen avasi mahdollisuuksia uralla etenemiseen. Pedagoginen osaaminen ja korkeakoulutuksen kehittäminen ovat aina olleet urani kulmakiviä, hän painottaa.

Yliopistossa opetus on sisällöllisesti tutkimukseen perustuvaa. Minna-Maaritin mukaan myös sen, miten opetetaan, tulisi perustua tutkimukseen. Sekä Minna-Maarit että Susanna kumpikin kannustavatkin opetushenkilöstöä hankkimaan pedagogista osaamista, jota ylimmällä uramallin tasolla vaaditaan. Minna-Maarit korostaa, ettei kenellekään ole mitään haittaa siitä, että ymmärtää, miten opettaa ja oivalluttaa kuulijoita yhä paremmin. Susanna on samaa mieltä.

– Sain opinnoista paljon apua omaan työhöni, yksinkertaisesti tein työni paremmin. Toivoisin, että pedagogisiin opintoihin osallistumisesta tulisi itsestään selvää ja urapolkuun sisäänrakennettua, Susanna sanoo.

Työkaluja, kokonaiskuvaa ja kriittistä ajattelua

Susanna ja Minna-Maarit korostavat, että opettamisen ja oppimisen tulee tarjota opiskelijoille erityisesti työkaluja, kokonaiskuvan hallintaa ja kriittistä ajattelua. Opiskelijoiden erilaisuus lisääntyy jatkuvasti, ja mukana on yhä enemmän eri elämänvaiheissa olevia opiskelijoita, mikä on otettava huomioon opetuksessa.

Image

– Olen sanonut opiskelijoille, että en halua muuta kuin että heidän ajattelunsa kehittyy, ja siihen me tähtäämme. Ajattelun kehittyminen on kovaa työtä ja vaatii aikaa, mikä nykymaailmassa ei ole itsestäänselvyys. Tämä viesti on kolahtanut opiskelijoihin. He ovat alkaneet miettiä, että työssä käyminen voikin olla helpompaa kuin opiskelu, jossa edellytetään esimerkiksi pohtimaan, miten asiat linkittyvät toisiinsa tai miten kokonaisuus muodostuu, Minna-Maarit kertoo.

Susannan ohjenuorana on, että opettamisen pitää tarjota työkaluja.

– Totta kai myös substanssia, mutta nykyään voit jättää mitä tahansa tekoälyn tai eri teknologioiden ratkaistavaksi, eikä sillä pärjää tai menesty. Kurssilla on teema ja sisältö, mutta siihen liittyy muutakin, mikä auttaa ymmärtämään työssä eteen tulevia haasteita, kuten kokonaiskuvan hallinta, terve kriittisyys sekä tiedon analysointi, käsittely, jäsentäminen ja ymmärtäminen. Opetushenkilöstöllä on iso vastuu varsinkin pedagogisen puolen toteuttamisessa: miten rakentaa kokonaisuuksia, jotka myös menevät maaliin, ja toteuttavat sitä, mitä pitäisi toteuttaakin.

Vuorovaikutus ja sosiaalisuus tärkeää opetuksessa

Susanna ja Minna-Maarit ovat nähneet opettamisen muuttuvan uransa aikana. Etäopetus on tuonut haasteita mutta myös mahdollisuuksia. Kumpikin puhuu vuorovaikutuksen tärkeyden puolesta opetuksessa.

– On tärkeä työelämätaito, että tulet toimeen muiden kanssa. Se on taito siinä missä kaavan laskeminenkin. Jos meillä on 50 tai 100 mustaa ruutua etkä ole vuorovaikutuksessa toisten kanssa, miten voisit hallita vuorovaikutustaidot työelämässä. On iso haaste, millaisia valmistuvia me saatamme työelämään ja millaisilla menetelmillä, Susanna miettii.

– Ehkä koronasta johtuen jossain vaiheessa lipsahdettiin siihen, että kaikki harjoitukset ovat pieniksi pilkottuja. Nyt opiskelijat vaativat selkeitä ja yksityiskohtaisia ohjeita, miten jokainen harjoitus pitää tehdä. Samaan aikaan opettajana miettii, että opiskelijan pitäisi itse osata hahmottaa kokonaisuuksia ja sitä, millä tiedolla ja tavalla hän tehtävän ratkaisee. Meillä on äärettömän fiksuja opiskelijoita ja kun he ovat läsnä, niin heidän kanssaan voi keskustella asioista useasta näkökulmasta. Etänä on vaikeaa saavuttaa samaa ymmärryksen syvenemistä, Minna-Maarit jatkaa.

Susanna ja Minna-Maarit nauttivat opettamisen kokonaisvaltaisuudesta ja siitä, että he voivat auttaa opiskelijoita oivaltamaan ja kasvamaan. Susanna korostaa valmentavaa johtajuutta ja ohjaustilanteita, Minna-Maarit painottaa opiskelijan oppimisen pitämistä keskiössä.

– On mahtavaa huomata, kun toisella lamppu syttyy ja hän pystyy oivaltamaan, kasvamaan omassa roolissaan ja ymmärrys lisääntyy siitä, mitä olen sanonut tai tehnyt, Susanna sanoo.

Minna-Maarit nyökyttelee kollegansa sanoille.

– Luotan oppimiseen oppimistekojen kautta, ja siksi olen usein melko työllistävä opettaja. Tiedän, että toiset opiskelijat tykkäävät tästä ja toiset eivät. Olen ollut kaikessa kehittämisessä opiskelijan puolella, ja pitänyt huolen siitä, että opiskelija on keskiössä ja teemme ratkaisuja, jotka vievät opiskelijoita ja opettamista eteenpäin. Opettajana itsekin innostun siitä, mitä opetan. Se tekee opettamisen välillä vähän raskaaksi, mutta minkä intohimolleen voi.

– Opiskelijat ovat todella fiksuja ja tavoiteorientoituneita. Meillä on oikeita kultakimpaleita käsissä, ja saa olla onnellinen, että saamme olla näin hienossa paikassa töissä, Minna-Maarit hymyilee.