Yliopisto palkitsi parhaat tutkimus- ja opetusteot

Vuoden tutkimusteko -palkinto tekoälyn ja oikeusmuotoilun yhdistämisestä

Tutkijatohtori Marika Salo-Lahti, tutkijatohtori Mikko Ranta ja yliopistotutkija Helena Haapio saivat Vuoden tutkimusteko -palkinnon tekoälyn ja oikeusmuotoilun yhdistävästä tutkimuksestaan, jonka tavoitteena on parempi ja kestävämpi liiketoiminta. Monitieteinen tutkimus yhdistää konkreettisesti eri oppiaineita sekä opetusta ja tutkimusta.

– Yritysten vastuullisuusvaatimukset ovat lisääntyneet, ja sopimukset, sääntely ja raportointi ovat monimutkaistuneet. Oikeusmuotoilu pyrkii ratkaisemaan näitä ongelmia ja helpottamaan sijoittamiseen, sopimiseen ja raportointiin liittyvän tiedon tuottamista ja käyttöä, kertoo Salo-Lahti.

– Tekoäly puolestaan tuo aivan uusia mahdollisuuksia tiedon esittämiseen, löytämiseen ja hyödyntämiseen. Tekoälytyökalujen avulla voidaan esimerkiksi etsiä tarvittavaa tietoa suurista tekstimassoista, luoda helppotajuisia tiivistelmiä ja tunnistaa päätöksenteon kannalta olennaiset asiat, jatkaa Ranta.

Tekoäly voi myös helpottaa uuden kestävyyssääntelyn mukaisten informaatiovelvoitteiden täyttämistä ja vastuullisuustietojen käyttöä investointipäätöksissä. Tämä puolestaan vaikuttaa siihen, että investoinnit ohjautuvat kestäviin hankkeisiin.

– Tutkimuksessamme olemme pohtineet, miten tekoälytyökalut, kuten Open AI:n GPT-3 ja ChatGPT, avaavat uusia mahdollisuuksia helpottaa lukijoiden ja kirjoittajien työtä niin, että ihmiset ja yritykset voivat paremmin ymmärtää oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan, puuttua kestävyysongelmien syihin sekä seurata ja toteuttaa kestävyysperiaatteita. Työmme jatkuu, ja näemme oikeusmuotoilun ja tekoälyn yhdistämisen avaavan monia mielenkiintoisia mahdollisuuksia yrityksille ja yhteiskunnalle, sanoo Haapio.

Vuoden opetusteko -palkinto kansainvälisen maisteriohjelman kehittämisestä

Yliopistonlehtori Minnie Kontkanen palkittiin Vuoden opetusteko -palkinnolla aktiivisesta ja pitkäaikaisesta kansainvälisen maisteriohjelman ”Master’s Degree Programme in International Business” kehittämisestä koulutusohjelmavastaavan roolissa.

Kontkanen on toiminut koulutusohjelmavastaavana vuodesta 2005 lähtien ja ollut aktiivisesti mukana akkreditointiprosessien läpiviennissä vuodesta 2010 lähtien. Kontkasen johdolla on systemaattisesti kehitetty muun muassa ohjelman rakennetta sekä lähi- ja etäopetuksen yhdistämistä. Yksi kehitystyön onnistunut tulos on tavoiteajassa valmistuneiden osuuden selkeä kasvu.

– Tavoitteenamme on, että opiskelijat paitsi valmistuvat tavoiteajassa myös mahdollistaa työnteko opintojen ohessa, erityisesti toisen opintovuoden aikana, Kontkanen sanoo.

Merkittävä kehitysaskel on otettu myös profiloimalla ohjelma vastuulliseen globaaliin liiketoimintaan. Tämä on tarjonnut ohjelmalle selkeän erottautumistekijän muihin kansainvälisen liiketoiminnan maisteriohjelmiin Suomessa. Ohjelmaan hakeneiden opiskelijoiden määrä viime vuonna 2022 oli yliopiston korkein ja osoittaa kehitystyön myös profiloinnin osalta olleen oikean suuntainen.

Kuvassa (vas.) Minnie Kontkanen, Mikko Ranta ja Marika Salo-Lahti