Epävarma maailmantilanne korostaa luotettavan tiedon merkitystä – kriisienhallinnassa avainasemassa eri viranomaisten jatkuva yhteistyö
Vaasan yliopiston johtamassa IRWIN-hankkeessa tutkitaan tiedon huoltovarmuutta jatkuvasti muuttuvassa ja kompleksisessa maailmassa. Kysymys on yhteiskunnan päätöksentekojärjestelmän, lainsäädösvalmistelun ja hallintamallin toimivuuden turvaamisesta. Tämä edellyttää yhteispeliä hallinnon, yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten, järjestöjen sekä kansalaisten välillä.
– Varautuminen on ymmärrettävä koko yhteiskunnan asiaksi ja samalla 2020-luvun uudeksi ja tarpeelliseksi kansalaistaidoksi. Materiaalisen varautumisen lisäksi tietoyhteiskunnassamme on huomioitava tiedon rooli varautumisessa – mistä tietoa saadaan, kuka siitä vastaa ja miten sitä tulkitaan, sanoo tutkimushankkeen vetäjä, laskentatoimen professori Annukka Jokipii.
– Informaation tuottaminen ja levittäminen ei ole koskaan aiemmin ollut yhtä helppoa kuin nyt sosiaalisen median aikakaudella. Myös tahattomasti tai tarkoituksella jaettu väärä tieto löytää tiensä siitä kiinnostuneille, toteaa sosiaali- ja terveyshallintotieteen professori Harri Jalonen.
– Yhtä elintärkeää kuin varastoitu vilja on se, että päätöksentekijöillä on kriisien aikana käytössään oikeaa ja luotettavaa tietoa. Luotettava tieto on laadukkaan päätöksenteon keskeinen elementti, Jalonen jatkaa.
Tietoa tarvitaan tilannetietoisuuden muodostamiseen, mikä puolestaan on välttämätöntä päätöksille, joilla pyritään vaikuttamaan ihmisten käyttäytymiseen. Tiedon huoltovarmuus suojaa vääristellyltä informaatiolta.
– Viranomaisten tehtävänä on turvata sitä, että eri jakelukanavat tiedolle toimivat ja että heidän itse käyttämänsä tieto on ajantasaista ja luotettavaa. Kansalaisilta puolestaan vaaditaan niin medialukutaitoa kuin kykyä soveltaa tietoa, sanoo Vaasan yliopiston kompleksisuustutkimuksen ryhmää vetävä tutkimusjohtaja Petri Uusikylä.
Koronapandemiassa haasteena näkemyserot
Koronapandemia on testannut suomalaista varautumista ja tiedon huoltovarmuutta. IRWIN-hankkeen tutkimustulokset osoittavat, että valtionhallinnon päätöksentekojärjestelmä ja hallintomekanismit eivät ole toimineet odotetusti kriisinhallinnassa. Vaikka Suomi on kokonaisuutena selvinnyt pandemiasta kohtuullisen hyvin, päätöksenteossa ja tiedonkulussa on parannettavaa.
– Hallituksen ja eri ministeriöiden sekä virastojen näkemyserot toimista, joilla kriisiä voitaisiin hallita, ovat merkittävä haaste. Samoin aluehallinnon ja valtion keskushallinnon välillä oli vahvoja tulkintaerimielisyyksiä erityisesti pandemian alkuvaiheessa. Sääntelyn osalta keskeisimmät haasteet liittyivät valmiuslain, tartuntatautilain ja perustuslain välisiin suhteisiin, viranomaisten toimivaltuuksiin ja kansalaisten yhdenvertaisuuteen, arvioi Uusikylä.
Jokipiin mukaan kriisi on osoittanut, että sääntelykehikko ei ole kaikkein joustavin poikkeusolojen vaatimuksiin nähden.
– Säädösvalmistelun ja lainsäädännön kehittäminen edellyttävät pitkäjänteistä sitoutumista yli hallituskausien sekä vahvaa säädösjohtamista. Suomessa molemmissa on vielä vahvistettavaa.
– On epäselvää, mikä taho vastaa mistäkin tiedosta ja millaiset rajoitukset säätelevät tiedon hyödyntämistä. Digitalisaatiokaan ei ole tuonut helpotusta asiaan, vaan päinvastoin muuttanut varautumisen informaatioympäristöä ja tehnyt tilannetietoisuuden rakentamisesta aiempaa vaikeampaa, Jokipii jatkaa.
Tutkijoiden mukaan tilannetietoisuuden rakentuminen edellyttäisi hyvää vuorovaikutusta yhteiskunnan eri toimijoiden välillä.
– Keskeinen ero perinteisen ja tiedon huoltovarmuuden kohdalla on se, että tietoa ei voida tuottaa varastoon. Tieto ei ole huoltovarmuuden näkökulmasta toimijalta toiselle siirrettävissä oleva kokonaisuus vaan vuorovaikutuksessa syntyvää tulkintaa tapahtumista, Jalonen summaa.
Tiedon huoltovarmuus kompleksisessa ympäristössä – IRWIN-hanke
Tiedon huoltovarmuutta kompleksisessa ympäristössä selvittävä IRWIN-hanke on Suomen Akatemian rahoittama kolmevuotinen (2021–2023) ja poikkitieteellinen hanke, jota johtaa Vaasan yliopisto. Mukana ovat Itä-Suomen yliopisto, Laurea-ammattikorkeakoulu sekä Maanpuolustuskorkeakoulu.
Vaasan yliopisto tarkastelee hankkeessa suomalaista hallintajärjestelmää, instituutioita sekä ohjaus- ja johtamiskäytäntöjä etenkin tiedon huoltovarmuuden näkökulmasta. Itä-Suomen yliopisto tarkastelee puolestaan kansallisen varautumisen ohjausta, sääntelystrategioita, rakenteita ja prosesseja lainsäädäntötutkimuksen ja valtiosääntökysymysten näkökulmista. Laurea-ammattikorkeakoulun tutkijoiden näkökulmana hankkeessa on erityisesti kansalaisten näkökulma. Maanpuolustuskorkeakoulu tutkii hankkeessa disinformaation paljastamista, sen työkaluja ja vastavoimia osana tiedon huoltovarmuutta yhteiskunnassa.
Vaasan yliopistosta IRWIN-hankkeessa ovat mukana Annukka Jokipiin, Harri Jalosen ja Petri Uusikylän lisäksi Harri Raisio, Hanna-Kaisa Pernaa, Juha Lindell, Aino Rantamäki ja Ville-Pekka Niskanen.