Resilienssi ja varautuminen avainasemassa nykyajan kriiseissä

Tilaisuuden avasi yliopiston rehtori Minna Martikainen, joka kertoi juhlaseminaarin olevan lähtölaukaus Vaasan yliopiston uuden Resilienssi-tutkimusalustan toiminnalle. 

– Resilienssi-alustan teemat liittyvät kokonaisturvallisuuteen, taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen resilienssiin sekä varautumiseen ja teknologiaan. 

Rehtori Martikaisen mukaan näille teemoille on nyt selvä yhteiskunnallinen tilaus: geopoliittiset jännitteet, talouden epävarmuus ja yhteiskunnalliset haasteet koettelevat tällä hetkellä yrityksiä, yksilöitä ja yhteiskuntaa. Esimerkiksi Ukrainan sota on luonut kriisitilanteen, joka näkyy meillä ja Euroopassa talouden horjumisena. 

– Yksi merkittävä haaste on tiedon puute. Yliopistolla rooli on tässä keskeinen rooli, pystymme tutkimaan, tuomaan asiantuntijoita yhteen, ratkaisemaan ongelmia tutkimushankkeiden, tiedonvälittämisen ja opettamisen kautta. 

Image

Uudet uhat ja systeemiset kriisit haastavat valmiusmallit

Yliopiston hallituksen puheenjohtaja Mari Kiviniemi, joka aiemmin on toiminut Suomen pääministerinä, OECD:n apulaispääsihteerinä ja Kaupan liiton toimitusjohtajana, kertoi puolestaan esityksessään Resilienssi-alustan kansainvälisestä merkityksestä. Hän esitteli nykyisiä uhkia ja turvallisuushaasteita sekä erilaisten kansainvälisten järjestöjen työtä resilienssin saralla aina YK:sta Natoon.

Image

– Turvallisuushaasteet ovat yhä monimutkaisempia. Kyse on systeemistä kriiseistä, joka tekee niistä aiempaa hankalampia ratkaista. Ei ole enää niin, että on yksi kriisi, jonka jälkeen palataan normaaliin, vaan yhden kriisin päälle tulee toinen. On selvää, että valmiusmallien pitää muuttua, sillä perinteiset valmiusmallit eivät välttämättä sovellu nykyiseen uhkaympäristöön.

Kiviniemi siteerasi World Economic Forumin asiantuntijakyselyä, jonka mukaan suurimmiksi tämän vuoden turvallisuusuhkiksi ja -riskeiksi nähdään nyt valtiolähtöiset aseelliset konfliktit, äärimäiset sääilmiöt ja geotaloudelliset vastakkainasettelut. 

Vastaavasti vuosi sitten Eurobarometrissa kysyttiin Suomen ja EU:n kansalaisten turvallisuushuolia. Näissä kärjessä olivat terveyskriisit, kriittisen infrastruktuurin häiriöt, kyberuhat ja äärimmäiset sääilmiöt. 

– Tarvitsemme resilienssiä, jotta pystymme ennakoimaan ja valmistautumaan kriiseihin ja myös toipumaan niistä, muistutti Kiviniemi.

"Suomen asema vahva, opittava hyödyntämään Nato-jäsenyyden mahdollisuuksia"

Suurlähettiläs Klaus Korhonen kertoi puheessaan Suomen asemasta kansainvälisessä turvallisuusympäristössä. Korhonen on pitkän linjan diplomaatti, joka toimi Suomen Nato-edustuston päällikkönä vuosina 2019–2023. Hänen kaudellaan Suomi teki päätöksen liittyä Naton jäseneksi.

– Nykyistä kansainvälisestä tilannetta leimaa ennakoimattomuus ja myös paikoin väkivalta. Asetelmaa on kuvattu niin, että elämme suuren epävarmuuden ja hyvin vähäisen yhteisymmärryksen aikaa. Suomen asema olosuhteisiin nähden on kuitenkin vahva, hän sanoi.

Image

Venäjän hyökkäys Ukrainaan pakotti Suomen arvioimaan uudelleen asemaansa ja linjauksiaan. 

– Liittymällä Naton yhteiseen pelotteeseen ja puolustukseemme ja panostamalla omaan puolustuskykyymme aikaisempaa enemmän, kynnystä Suomeen kohdistuvalle uhkailulle ja painostukselle on nostettu.

Korhosen mukaan Suomen jäsenyydet Euroopan unionissa ja Natossa täydentävät toisiaan. 

– Suomen on opittava nyt hyödyntämään uuden Nato-jäsenyyden suomia mahdollisuuksia, tunnistettava kansalliset tavoitteemme ja pyrittävä edistämään niitä. Emme enää seuraa transatlanttista turvallisuusyhteistyötä katsomosta, vaan olemme mitä suuremmassa määrin pelikentällä.

EU:n ja Naton yhteistyö ja toiminnan yhteensovittaminen on Korhosen mielestä välttämätöntä.  Resilienssi ja varautuminen ovat molempien järjestöjen asialistalla keskeisiä aiheita. 

– Suomi on hyvässä asemassa edistämään EU:n ja Naton välistä yhteistyötä ja sitä, että tavoitteet sovitetaan mahdollisimman hyvin yhteen. 

Keskeinen kysymys Suomelle, EU:lle, Natolle ja muille samanmielisille demokraattisille maille on Korhosen mukaan suhtautuminen maailmanvallaksi muuttuneeseen Kiinaan. Toisaalta yritetään vähentää riippuvuutta Kiinasta kriittisten raaka-aineiden ja komponenttien tuottajana ja torjua Kiinan aggressiiviista poliittista ja tieteellis-teknologista tiedustelua. Toisaalta taas pyritään pitämän kiinni kaupan ja yhteistyön eduista Kiinan kanssa. 

Uusi tutkimusalusta nojaa Vaasan yliopiston vahvaan monitieteelliseen osaamiseen

Image

Professorit Harri Jalonen ja Panu Kalmi sekä dekaani Merja Koskela ja professori Heidi Kuusniemi esittelivät tarkemmin tutkimusalustan teemoja: kokonaisturvallisuutta, taloudellista resilienssiä, kansalaisten resilienssiä ja varautumiseen liittyviä teknologioita ja innovaatioita sekä näiden rajapintoja. 

He myös kertoivat, että Vaasan yliopistolla on jo ennestään vahvaa osaamista ja aiempaa tutkimusta ja tutkimushankkeita näistä kyseistä teemoista. Hyvänä esimerkkinä ovat esimerkiksi informaatioresilienssiä tutkinut IRWIN-hanke, pandemia-ajan hallintoa tutkinut WELGO-hanke ja uusi, demokratian resilienssiä tutkiva STRONG-hanke. Yliopistossa on tarkasteltu viime vuosina myös energiajärjestelmien ja infrastruktuurien kyberturvallisuutta, kehitetty ratkaisuja gps-häirintään ja tutkittu kansalaisten taloudellista resilienssiä lisäävää talousosaamista sekä köyhien ihmisten selviytymistä.

Image

Mikä on suomalaisen yhteiskunnan resilienssin ja varautumisen tila?

Juhlaseminaarin paneelikeskustelu käsitteli varautumista ja resilienssiä multikriisien aikana. Panelistit, eli varapuhemies Paula Risikko, Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen, yliopiston hallituksen puheenjohtaja Mari Kiviniemi, Ilkka-Pohjalaisen päätoimittaja Markku Mantila sekä Vaasan yliopiston dosentti, PTT:n tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen, toivat esiin monia eri näkökulmia päivänpolttavaan aiheeseen moderaattorina toimineen Vaasan yliopiston tutkimusjohtaja Petri Uusikylän johdattamana.

Image

Panelisteilta kysyttiin muun muassa, mikä on suomalaisen yhteiskunnan resilienssin ja varautumisen tila ja olemmeko riittävän hyvin varautuneet multikriisiympäristöön. 

– Resilienssin suhteen on vielä aika hyvä tilanne, sanoi päätoimittaja Mantila ja viittasi esimerkiksi siihen, että suomalaisten Nato-kannat kääntyivät nopeasti Venäjän hyökkäyssodan aloittamisen jälkeen.

 Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen sanoi olevansa sekä optimistinen että pessimistinen. Toisaalta Suomesta puhutaan varautumisen suurvaltana, ja hyvää kokonaisturvallisuuden mallia ollaan viemässä myös ulkomaille. Toisaalta uhkaskenaarioiden maailma on synkkä: on sotilaallisen konfliktin mahdollisuus, informaatiovaikuttamisen tilanteet ja globaalin talouden vakavat häiriöt.

– Olemme hyvin varautuneita, mutta ei voi sanoa täydellisesti, vaan parannettavaa löytyy.

Paula Risikon mukaan on hyvä, että olemme kansalaisina ja valtiona varautuneet ja heränneet. Pärjääminen, periksiantamattomuus ja sisukkuus ovat meillä sisäänrakennettuja. Hän on kuitenkin huolissaan nuoremmista ikäluokista, jos pärjääminen ja toimintakyky eri riitä edes työelämään, niin miten sitten kriisitilanteisiin ja maanpuolustukseen.

– Ei voi vedota siihen, että Huoltovarmuuskeskus on hyvin lyönnissä ja viljaa ja maskeja kaapissa, jos ihmisillä ei ole toimintakykyä ja kantti ei kestä.