Naisjohtajat tuovat vakautta pankkeihin
Naisjohtajat nojautuvat päätöksenteossaan miehiä konservatiivisempiin päätöksentekomalleihin ja strategioihin. Voisi sanoa, että naisjohtajat ovat varovaisia – tai sitten maltillisia ja analyyttisia.
Nämä asiat selviävät professori Sami Vähämaan tutkimushankkeista, joissa on tarkasteltu johtajien sukupuolen vaikutusta pankkien ja muiden yritysten hallinto- ja valvontakulttuuriin, taloudelliseen päätöksentekoon sekä riskisyyteen.
Vähämaa on tutkinut naisjohtajuutta rahoituksen ja laskentatoimen näkökulmista jo vuodesta 2007 alkaen. Aiemmat psykologian ja käyttäytymistaloustieteen tutkimukset sukupuolten välisistä käyttäytymiseroista ovat osoittaneet, että naiset ovat usein miehiä varovaisempia ja konservatiivisempia erilaisissa päätöksentekotilanteissa. Naiset esimerkiksi pyrkivät välttämään liiallista riskinottoa tärkeissä taloudellisissa päätöksissä.
Naisia kaivataan johtotehtäviin rahoitusalalla
Naiset ovat edelleen aliedustettuja ylimmän johdon tehtävissä ja yritysten hallituksissa. Urapolku ohjaa yhä edelleen naisia töihin pikemmin tukifunktioihin kuin tulosvastuuseen. Muutoksen tuulia on kuitenkin luvassa.
Vielä noin vuosikymmen sitten tilanne oli hätkähdyttävä – suomalaisissa pörssiyhtiöissä ei ollut ainuttakaan naista toimitusjohtajana ja pörssiyhtiöiden hallitusjäsenistäkin vain noin 15 prosenttia oli naisia.
Viime vuosina tilanne on muuttunut. Tällä hetkellä yhä useammassa pörssiyhtiössä on nainen toimitusjohtajana ja naisten osuus hallituksissa on noussut 30 prosenttiin. Lähivuosina naisjohtajien määrä tulee lisääntymään myös Suomessa, sillä Euroopan parlamentti hyväksyi marraskuussa 2022 uuden direktiivin, joka tuo 40 prosentin sukupuolikiintiön EU:n pörssiyritysten hallituksiin vuoteen 2026 mennessä.
– Naisjohtajien määrän lisääminen on hyvä asia. Naisten johtamat pankit ovat yleensä taloudellisesti vakaammalla pohjalla ja vähemmän riskisiä kuin miesten johtamat yritykset tai sellaiset yritykset, joissa ei ole naisia hallituksessa, sanoo Vähämaa.
Maltillisempia riskejä
Viimeaikaisissa tutkimuksissaan Vähämaa on keskittynyt erityisesti naisjohtajiin pankeissa. Tutkimustulosten mukaan naisjohtajat alentavat pankkien riskisyyttä sekä vakavaraisuuden että luotonantokäytäntöjen kautta.
Tutkimukset osoittavat, että naisten johtamat pankit ovat vahvemmin pääomitettuja ja sitä kautta myös vähemmän alttiita erilaisille ulkoisille uhille ja rahoitusmarkkinoiden stressitilanteille. Naisjohtoisilla pankeilla on vähemmän velkaa ja keskimäärin isommat kassavarannot kuin miesjohtoisilla pankeilla. Naisjohtoiset yhdysvaltalaispankit esimerkiksi selviytyivät miesjohtoisia pankkeja paremmin finanssikriisistä vuosina 2008–2009. Tutkimustulokset osoittavat, että naisjohtoiset pankit kärsivät keskimäärin vähemmän luottotappioita konservatiiviempien luotonantokäytäntöjen seurauksena. Näin pankki pystyy minimoimaan riskinsä ja varmistaa, että lainanottajat kykenevät maksamaan lainansa takaisin.
– Olemme tarkastelleet myös tilanteita, joissa johtaja vaihtuu miehestä naiseksi tai toisin päin. Toimitusjohtajan vaihtuminen miehestä naiseksi näyttäisi johtavan erilaisiin riskisyyttä alentaviin toimenpiteisiin. Kokonaisuutena tarkastellen naisjohtajat näyttävät siis tuovan vakautta ja vastuullisuutta pankkeihin.
Naisjohtajuus parantaa pankkien vastuullisuutta
Naisjohtajuus näyttää Vähämaan tutkimustulosten perusteella vaikuttavan taloudellisten seikkojen lisäksi pankkien hallinto- ja ohjausjärjestelmiin. Suurimpia globaaleja pankkeja tarkastelevassa tutkimuksessa havaittiin, että hallitusjäseninä toimivat naiset parantavat hallitusten valvontakulttuuria sekä pankkien vastuullisuutta ja hyvää eettistä mainetta. Nämä tulokset tukevat näkemystä siitä, että naisjohtajien määrän lisääminen voi hyödyttää sekä pankkeja että laajemminkin koko yhteiskuntaa.
Tutkimuksia naisista johtajina
Naisjohtajuuteen keskittyviä tutkimushankkeita on toteutettu yhteistyössä useiden eri kansainvälisten ja kotimaisten tutkijoiden kanssa vuosien 2007–2023 aikana.
Tutkimushankkeiden pohjalta on julkaistu useita tieteellisiä artikkeleita, joihin on viitattu tähän mennessä yli 1500 kertaa tieteellisissä artikkeleissa ja muun muassa Euroopan parlamentin, Valtioneuvoston kanslian sekä Sosiaali- ja terveysministeriön raporteissa ja julkaisuissa. Tutkimushankkeita ovat rahoittaneet muun muassa Suomen Akatemia, OP Ryhmän Tutkimussäätiö ja Nasdaq Nordic Foundation.