Image
Mika Somppi
19.10.2023

Yliopistoharjoittelusta kansainväliselle uralle – Mika Somppi kannustaa suomalaisia hakemaan EU-tehtäviin

Kirjoittajat
Nina Jokiaho
Euroopan komission Suomen-edustuston hallintopäällikkö ja alumnimme Mika Sompin uratarina alkoi noin 16 vuotta sitten, kun hänet rekrytoitiin suoraan yliopistosta Brysseliin töihin. Nyt Somppi kannustaa suomalaisia hakemaan EU-tehtäviin, koska suomalaisten osuus EU-viroissa on laskussa.

– EU tarvitsee suomalaisia työntekijöitä. Tilanne on nyt ajankohtainen, koska suuri määrä suomalaisia EU-virkamiehiä on eläkeiässä – vuonna 2026 noin kolmannes nykyisistä suomalaisista virkamiehistä jää eläkkeelle. Valtioneuvoston EU-selonteossa on tuotu esiin huoli suomalaisten aliedustuksesta EU-instituutioissa ja valtioneuvostossa on panostettu suomalaisten hakeutumiseen EU-urille. Tarjolla on nyt ennennäkemätön määrä tukea tehtäviin pääsemisessä ja myös hakuprosessia on nopeutettu ja yksinkertaistettu, kertoo Somppi. 

EU-uralle haluavalle on tarjolla kolme tyypillistä väylää: harjoittelut, määräaikaiset tehtävät ja vakituiset virat.

– Harjoittelut kestävät tyypillisesti 3–6 kuukautta ja näitä on tarjolla lukuisissa EU-toimielimissä. Palkallisen harjoittelupaikan ehtona on suoritettu kandin tutkinto. Minulle on kerrottu, että harjoittelussa on huono palkka mutta elämä on, kun Erasmus-vaihdossa – hauskaa ja elämysrikasta, kertoo Somppi. 

Määräaikaisten tehtävien pituus vaihtelee kuukausista kuuteen vuoteen. Näihin tehtäviin järjestetään avoimia hakuja Suomen tapaan. EU:n vakituisissa tehtävissä on parempi palkkaus ja työsuhde-edut. Vakituinen virka on varma työpaikka ja se mahdollistaa myös liikkumisen eri tehtävien ja toimielimien välillä.

Image
Mika Somppi kävi puhumassa tilaisuudessa ”Unelmana ura EU:ssa” yliopistolla 16.10.2023

– Vakituisiin tehtäviin EU järjestää virkakilpailuja, jotka ovat tavallaan EU-tehtävien pääsykoe. Kilpailuun ilmoittaudutaan verkossa ja suoritetaan erilaisia monivalinta- ja kirjallisia tehtäviä. Virkakilpailuja kannattaa kokeilla, sillä valmistautumalla jokaisella on hyvät mahdollisuudet päästä läpi.

Somppi huomauttaa, että kilpailuun voi osallistua useamman kerran ja aika harva pääse ensiyrittämällä läpi. Kilpailun läpäissyt pääsee EU:n rekrytointipooliin, josta suurin osa rekrytoituu johonkin EU-tehtävään.

EU:n työntekijöiden virallinen työaika on 40 tuntia viikossa. Riittääkö tämä?

–  Valtaosa työntekijöistä selviää hyvin työstä tässä ajassa. On yleinen harhaluulo, että EU:n työntekijät tekevät pitkää päivää. Ehkä se tulee siitä, että työ on monesti iltapainotteista ja lounaalla voi mennä pidempään. Totta kai, välillä työtilanteet vaativat pitkää päivää, mutta nämä tunnit voi sitten pitää vapaana. Eli kyllä meillä EU:n työntekijöillä on vapaa-aikaa, jota voi käyttää, vaikka matkustamiseen. Brysselhän on reissaajan unelma, Alpit ovat lähempänä kuin Lappi ja kaikki on parin tunnin junamatkan päässä. Taisin itse käydä 11 maassa jo ensimmäisen Bryssel-vuoteni aikana, naurahtaa Somppi.

Yliopistoharjoittelusta suoraan kansainväliselle uralle

Sompilla ei opintoaikoina ollut ajatuksia eikä suunnitelmia kansainvälisestä urasta. Kaikki lähti yhdestä puhelinsoitosta, kun hän oli tekemässä yliopistoharjoittelua yliopiston talouspalveluissa.

– Minulla ei ollut omaa työhuonetta eikä puhelinta, mutta kollegani kautta minua yritti tavoitella pariinkin otteeseen joku mies Ruotsista. Kyseessä oli amerikkalaisen firman headhunter, joka etsi suomen ja ruotsin kieltä taitavia talousosaajia toimistolle Brysseliin. Hän oli taitava puhumaan ja lähetin hänelle CV:ni. Meni viikkoja ja sain uuden puhelinsoiton, tulisinko Tukholmaan haastatteluun seuraavana päivänä, tartuin tähän ja kävin siellä. Ajattelin jo, että tämä oli tässä, mutta sitten tuli seuraava puhelinsoitto, lähtisinkö Brysseliin haastatteluun. Hieman arastelin mutta rekrytoiva firma maksoi viulut ja en ollut koskaan käynyt Brysselissä. Niin sitten kävi, että minulle tarjottiin työtehtävä Brysselissä. Pohdin paljon, otanko tehtävän vastaan, mutta samalla totesin, että valmistumiseni on lähellä ja minun pitää joka tapauksessa löytää työpaikka, joten päätin kokeilla. Graduntekoon tuli melkoista vauhtia, kun oli nimet työsopimuksessa.

Somppi lähti suoraan Vaasasta Brysseliin ja teki amerikkalaiselle firmalle töitä kolme vuotta. Brysselissä hän tutustui ihmisiin, jotka olivat EU:n toimielimissä töissä ja kiinnostus EU-tehtäviä kohtaan heräsi.

– Olen aina hakenut merkitystä työtehtäviini sitä kautta mitä edustamani organisaatio tekee. EU:n arvot, kuten sananvapaus, demokratia, ihmisoikeudet ja ilmastomuutoksen vastainen kamppailu, ovat minulle tärkeitä.

Somppi haki ensimmäiseen määräaikaiseen EU-tehtävään, jonka jälkeen hänen uransa EU:ssa on edennyt jo neljänteen tehtävään.

– Tehtävääni hallintopäällikkönä kuuluu taloushallintoa, henkilöstöhallintoa, turvallisuus- ja kiinteistöasioita, jonkin verran tietotekniikkaa, ja kaikki muut hallinnolliset asiat. Olen myös tiimivetäjä, minulla on viiden hengen tiimi. Tämän lisäksi teen EU:n uraviestintää, eli kiertelen kertomassa eri tilaisuuksissa EU:n tarjoamista työmahdollisuuksista. Vaikka kuulostaa kliseeltä, niin ei kyllä ole kahta samanlaista päivää. Työssä painottuu eri tehtäväalueet kausien mukaan. Alussa laaja tehtäväkenttä tuntui kaoottiselta, kun oli niin paljon uutta asiaa ja hirveä määrä oppimista. Nyt reilussa viidessä vuodessa tämä kaoottisuus on muuttunut tämän tehtävän suolaksi ja on se, joka tekee siitä mielenkiintoisen ja kivan, työn monipuolisuus on motivoivaa.

Miksi täällä Suomessa mietit millaista elämä olisi Brysselissä, lähde sinne kokeilemaan minkälaista se on! EU:ssa parasta on, että kaikki tulevat sinne ulkomailta ja hakevat kontakteja ja uusia ystäviä, verkostoitumiseen ja harrastuksiin on paljon tukea tarjolla.
Mika Somppi, Euroopan komission Suomen-eduston hallintopäällikkö
Mitä mieltä olit jutusta?