EU:ssa päätetään suomalaisten arkeen vaikuttavista asioista – Professori Christoph Demmke raottaa ovea EU-päätöksentekoon
EU:ssa tehtävät päätökset ovat osa arkeamme monin eri tavoin. EU-päätöksenteko on monivaiheinen prosessi, ja sillä on valtava ja edelleen laajalti aliarvioitu vaikutus jäsenvaltioiden jokapäiväiseen elämään.
Vaasan yliopiston julkisjohtamisen professori Christoph Demmkeon ansioitunut tutkija mutta myös kokenut EU-asiantuntija. Hän on toiminut monipuolisesti Euroopan komission, parlamentin, neuvoston sekä EU-puheenjohtajamaiden neuvonantajana vuodesta 1994.
Demmke raottaa meille ovea Euroopan unionin päätöksenteon kulisseihin ja kertoo, miksi suomalaisten asiantuntijoiden ja poliitikkojen panos Brysselissä on tärkeää.
Päätöksenteko Brysselissä on monivaiheinen prosessi
Monet ihmiset uskovat, että EU-virkailijat keksivät jatkuvasti uusia byrokraattisia sääntöjä ja toimintatapoja. Todellisuudessa jäsenvaltioilla on päätöksenteossa merkittävä rooli, sillä ne esittävät suurimman osan kaikista aloitteista. Suomi on kuitenkin vain yksi pieni maa 27 jäsenvaltion joukossa, ja asioihin vaikuttaminen yksin on vaikeaa.
Vaikutusvaltaa saa lisää olemalla yhteydessä muihin jäsenvaltioihin, esimerkiksi Pohjoismaihin kuten Ruotsiin ja Tanskaan tai Viroon. Suomelle on elintärkeää linjata kantojaan myös isompien maiden kuten Saksan kanssa, joka myös tarvitsee tukea muilta mailta.
– EU-päätöksentekoprosessiin kohdistuvassa vaikuttamisessa on tärkeää tietää hyvissä ajoin, mitä Brysselissä tapahtuu. Saksan ja Suomen välit ovat erityiset hyvät. On myös tärkeää tuntea suomalaiset EU-virkamiehet ja olla heihin yhteydessä, Demmke kertoo.
Käytännössä yksikään jäsenvaltio ei siis pysty neuvottelemaan aloitteista yksin, vaan kaikki maat tarvitsevat aina muiden jäsenvaltioiden tukea. Lisäksi on tärkeää tietää, miten EU-koneisto käytännössä toimii, on esimerkiksi tärkeää olla kielellisesti selkeä ja tarkka.
Erittäin tärkeitä ovat sadat asiantuntijaryhmät ja neuvoston työryhmät. Kaikissa näissä kansallisilla asiantuntijoilla on ratkaiseva rooli, ja he lobbaavat EU:n komissiota. Yleisestä käsityksestä poiketen EU:n virkamiehet ovat erittäin ammattitaitoisia virkamiehiä, jotka kuuntelevat innokkaasti kansallisia etuja.
– Usein vuoden tai kahden kuluttua aloitteen jättämisestä päästään ehkä sopimukseen, jonka jälkeen parlamentti ja ministerit päättävät asiasta. Ministerit itse neuvottelevat kuitenkin harvoin.
Kun lopullinen päätös on tehty, EU:ssa tehdyt päätökset on pantava täytäntöön ja saatettava voimaan kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Lopulta on usein vaikea tietää, onko kansallinen laki peräisin Brysselistä vai ei.
EU:ssa tehtävät päätökset vaikuttavat suomalaisten arkeen ja liikkumiseen Euroopassa
Monet Suomen lait pohjautuvat EU-lainsäädäntöön. Esimerkiksi vettä ja vesivaroja koskevat lait perustuvat EU:ssa tehtyihin päätöksiin, ja yliopistokoulutuksemme kolmiportainen tutkintojärjestelmä pohjautuu Bolognan prosessiin. Monet turvallisuuteen liittyvät lait sekä kauppa- ja kilpailulainsäädäntö perustuu EU-päätöksiin.
– EU:lla on ollut positiivinen vaikutus monilla eri aloilla, esimerkiksi myönteinen vaikutus ammatilliseen liikkuvuuteen, syrjinnän torjuntaan ja matkustamiseen EU:n sisällä. Jos haluat muuttaa toiseen EU-maahan, sinulla on siihen vapaa oikeus. Voit myös vapaasti perustaa yrityksen toiseen EU-maahan.
Bolognan sopimuksen lisäksi Euroopan unioni on helpottanut opiskelijoiden liikkuvuutta, sillä EU:n sisällä voi hakeutua vaihto-opiskelemaan Erasmus-ohjelmiin eri jäsenmaihin. EU:n tutkimusohjelmista on myös mahdollista hakea tutkimusrahoitusta.
EU näkyy suomalaisten kaupunkien ja alueiden kehittämisessä, sillä monia hankkeita tuetaan EU-varoilla, esimerkiksi Turun satama-aluetta. Lisäksi EU:n sisämarkkinat tarjoavat Suomelle selkeää taloudellista ja liiketaloudellista etua.
Turvallisuuteen panostetaan EU:ssa. Jäsenyys tarjoaa Suomelle lisää sotilaallista turvallisuutta, sillä yhä useammista sotilaallisista hankkeista ja materiaalihankinnoista päätetään EU-tasolla.
– Monet ajattelevat EU-jäsenyyden tulevan Suomelle kalliiksi. Todellisuudessa nettomaksut ovat alhaiset, ja Suomi saa jäsenyydestä enemmän rahaa ja etuja kuin maksuja.
EU:ssa neuvotellaan yhteisesti myös monista kansainvälisistä kauppasopimuksista esimerkiksi Kiinan ja Yhdysvaltojen kanssa. Suomella on vahvempi neuvotteluasema globaalilla tasolla yhdessä muiden EU-jäsenmaiden kanssa.Sama koskee myös kansainvälisiä ilmastosopimuksia ja ilmastoneuvotteluita.
Suomalaisia asiantuntijoita tarvitaan kipeästi töihin Brysseliin
Europarlamenttivaalit ovat tulossa, ja mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten suomalaiset ja Suomen asiat huomioidaan EU-päätöksenteossa, on käsillä. Demmken mukaan on tärkeää, että aktiivisia suomalaisia poliitikkoja ja virkailijoita saadaan Brysseliin.
– Tällä hetkellä suomalaisten asiantuntijoiden määrä EU:ssa on laskussa, mikä on huolestuttavaa. Suomalaisia asiantuntijoita tarvitaan kipeästi.
Demmken mukaan tämä johtuu osaksi nykyisten asiantuntijoiden eläköitymisestä mutta myös EU-kriittisestä ilmapiiristä, jossa EU:ssa työskentelyä ei nähdä houkuttelevana.
– Myös EU:ta kritisoivien tulee olla läsnä päätöksenteossa, koska kritisointi ilman konkreettisia toimia on turhaa. Jos haluaa vaikuttaa siihen, mitä EU:ssa tehdään ja päätetään, on tehtävä töitä sen eteen.
Lisäksi hakuprosessit asiantuntijatehtäviin ovat usein pitkiä ja monivaiheisia, mikä ei houkuttele nuoria suomalaisia hakeutumaan töihin Brysseliin.
– Brysselissä työskentelyilmapiiri on aina ollut erittäin ystävällinen ja diplomaattinen, mutta työ on vaativaa. Kielitaito on välttämätöntä, sillä käytettävät työkielet ovat pääasiassa englanti, ranska, espanja, saksa, italia ja joskus myös hollanti. Suomalaisille on erityisen tärkeää hallita hyvin englannin kieli, mutta myös muiden kielten osaamisesta on hyötyä.
Europarlamenttivaalit järjestetään kesäkuussa 2024, jolloin Suomesta valitaan parlamenttiin 15 uutta jäsentä. Tehokas EU-parlamentaarikkotyö vaatii jatkuvaa verkostojen ja suhteiden luomista, osallistumista ja vaikuttamista.
Demmkellä pitkä kokemus EU-neuvonantajana
Vaasan yliopiston julkisjohtamisen professori Christoph Demmke on toiminut erilaisissa EU-neuvonantajatehtävissä jo kolmekymmenen vuoden ajan. Hän on osallistunut tai toiminut puheenjohtajana lähes sadassa huipputason kokouksessa EU:ssa. Hän on konsultoinut lähes kaikkia EU:n toimielimiä (parlamentti, komissio, alueiden komitea, Euroopan tilintarkastustuomioistuin) sekä Euroopan neuvostoa/GRECO:a ja toiminut asiantuntijana parlamentin valiokunnissa.
Hän on toiminut neuvonantajana myös Saksan sisäministeriössä sekä useille eurooppalaisille hallituksille (Luxemburg, Irlanti, Alankomaat). Hän on työskennellyt myös virkamiehenä OECD:ssä Pariisissa.
Lisäksi Demmke on kokenut professori ja tutkija, joka on työskennellyt muun muassa Harvardin ja Oxfordin yliopistoissa sekä College of Europe -yliopistossa.
Tällä hetkellä Demmke toimii neuvonantajana Puolalle, jonka EU-puheenjohtajakausi alkaa tammikuussa 2025.