CERNin Nordberg: Vaasan yliopisto on meille otollinen yhteistyökumppani
Rehtori Jari Kuusisto nosti esiin puheessaan ilmastonmuutoksen, kestävän kehityksen, demokratian murroksen, digitalisaation ja työn murroksen sekä väestön ikääntymisen.
– Onneksi haasteista useimmiten löytyy myös siemen ongelmien ratkaisuille. Tässä uudistumisessa myös Vaasan yliopistolla on keskeinen rooli.
Hän sanoi, että Vaasan yliopiston eri alat läpileikkaava, energiaan ja kestävään kehitykseen liittyvä tutkimus on keskeistä, kun torjumme ilmastonmuutosta yhdessä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Digitalisaation tutkiminen auttaa puolestaan meitä ymmärtämään kuluttajia ja menestyvän liiketoiminnan edellytyksiä.
Lisää rehtorin ajatuksia vuosipäivänä 2019 löydät Johtoajatus-blogista.
CERN kiinnostunut yhteiskunnallisista vaikutuksista
CERNin IdeaSquaren johtajan Markus Nordberg kertoi CERNin olevan kiinnostunut perustutkimuksen ja sen sovellusten vuorovaikutusmekanismeista ja syy-seuraussuhteista.
– IdeaSquaren tavoitteena on löytää uusia toimintamuotoja oman laitekehitystyömme ja yhteiskunnallisten kerrannaisvaikutusten välillä. Miten esimerkiksi seuraavan sukupolven mittalaitteisiin liittyvä tutkimus- ja tuotekehitys voisi epäsuorasti tukea YK:n kestävän kehityksen tavoitteita? Olemme käynnistämässä virtuaalihankkeita, joissa haaveilemme seuraavan sukupolveen yliäänimatkustajakoneista uusilla liiketoimintamalleilla, ympäristönsuojelun valjastetuista nanosatelliiteista ja ehkäpä kolmantena seuraavan sukupolven autot.
Nordbergin mukaan Vaasan yliopisto ja erityisesti sen uudet tutkimusalustat VEBIC, Digitaalinen talous ja InnoLab olisivat mieluisia yhteistyötahoja IdeaSquare-hankkeelle.
– CERNin näkökulmasta Vaasa on meille mitä otollisin yhteistyökumppani, Nordberg sanoi.
Hän mainitsi myös Vaasan olevan Pohjoismaiden suurin energia- ja ympäristöklusteri sekä Vaasan yliopiston hyvän yhteistyön klusterin teollisuusyritysten kuten Wärtsilän, Danfossin, VEOn ja ABBn kanssa.
Wärtsilän Kytölä: Uudet energiatuotantotavat tarvitsevat tuekseen energian varastointia
Johtaja Juha Kytölä puhui energiantuotannon murroksesta. Hän huomautti, että Pariisin sopimus edellyttää ilmaston lämpenemisen rajoittamista. Suomi onkin päättänyt, ettei hiilivoimaa enää käytetä kymmenen vuoden kuluttua. Laivojen on taas YK:n alaisen IMO:n päätöksen mukaan puolitettava kasvihuonepäästöt vuoteen 2050 mennessä.
– Näiden lisäksi uudet energiantuotantomuodot ovat tulleet taloudellisesti ennen nähtyä edullisemmaksi.
Aurinkopaneelien hinnat ovat laskeneet huomattavasti ja tuulivoiman hinta on pitkällä aikavälillä laskettuna tullut edulliseksi ja kannattavaksi ilman tukitoimia.
Kytölän mukaan nämä uudet tavat tuottaa energiaa tarvitsevat tuekseen energian varastointia.
– Nopeissa muutoksissa akut antavat tarvittavaa energian stabilointia, pitkällä aikavälillä energiaa varastoidaan synteettisesti tuotettuihin polttoaineisiin. Näillä uusilla energiantuotantotavoilla saavutetaan hyvä joustavuus. Kustannukset ovat silti matalammat kuin esimerkiksi ydinvoimalla. Wärtsilän Vaskiluotoon rakennettavassa teknologiakeskuksessa tullaan tutkimaan juuri näitä osa-alueita, sanoi Kytölä.
Kytölän mukaan Vaasan yliopisto on vahvassa asemassa energiamurroksen edessä. Sen uusi organisaatiorakenne ja poikkitieteellinen opetus, jossa yhdistyvät tekniikka, innovaatiot, digitaalisuus ja talous tarjoavat Kytölän mielestä hyvän pohjan opiskelijoille ja tutkijoille olla energiamullistuksen keskiössä yhteistyössä alan yritysten kanssa.