Sauna on sielun superfoodia

Saunassa sosiaaliset hierarkiat riisutaan ja istutaan yhdessä hiljaa – julkisissa saunatiloissa käytöskoodisto on tuttu eikä sen jopa harrasta tunnelmaa sovi rikkoa. 

Vaasan yliopiston tutkijat Hanna Leipämaa-Leskinen, Minna-Maarit Jaskari ja Henna Syrjälä sekä Helsingin yliopiston tutkija Hannele Kauppinen-Räisänen ovat selvittäneet suomalaiseen saunakulttuuriin kytkeytyviä käytäntöjä. Tutkimuksen havainnot pureutuvat saunomiseen liittyvään nostalgiaan, puhtauteen, traditioihin, yhdenvertaisuuteen ja terveyteen.

– Tutkimme julkisia saunoja ja miten ne rakentuvat ihmisten arjessa niin sanotuiksi kolmansiksi tiloiksi. Se on käsite, jonka avulla kuvataan tiloja, joissa ihmiset viettävät aikaansa kodin ja työn ulkopuolella. Tällaisia ovat esimerkiksi kahvilat, kirjastot tai taidenäyttelyt, Hanna Leipämaa-Leskinen kertoo.

Tutkimalla hotellikävijöiden haastatteluja sekä Suomen saunaseuran jäsenlehden artikkeleita tunnistettiin, että julkisia saunoja leimaa pyhyys. Se tarkoittaa tietyn käyttäytymiskoodiston ja saunaetiketin noudattamista ja niihin sitoutumista. Mutta myös henkistä ja fyysistä puhdistautumista sekä turvallisuuden tunnetta siitä, että tilassa saa olla ihan oma itsensä. 

Sauna on hyvinvoinnin keidas

Vaikka kyseessä olisi julkinen, yhteisessä käytössä oleva sauna, siellä kunnioitetaan yhtä ääntä: hiljaisuutta.

– Merkitysten osalta kiinnostavaa oli, kuinka ”pyhä” asia saunominen edelleen on. Saunassa ei saa meluta eikä häiritä ja se opetetaan jo pienille lapsille, Leipämaa-Leskinen pohtii.

– Hiljaisuushan on todettu olevan hyvinvoinnin näkökulmasta tärkeä kokemus. Jos puhutaan, puhutaan rauhallisesti toisia huomioiden. Saunakokemus voi hiljaisuuden näkökulmasta olla myös henkinen kokemus; se voi olla ei vaan kehon vaan myös mielen puhdistuminen, Syrjälä jatkaa.

– Toisaalta, jos vaikka saunotaan kaveriporukassa, saa saunassa kuulua vähän ääntäkin, Jaskari muistuttaa.

Saunalta haetaan paitsi terveyshyötyjä, niin sen toivotaan olevan paikkana visuaalisesti viehättävä. Saunat ovat jopa kauniita, mistä syystä ne ovat moniaistillisia hyvänolon paikkoja. Tutkijoiden mukaan kaikki yksityiskohdat saunassa, verhoilu, istuinliinat, vesikauha ja sopivan himmeä valaistus ovat kaikki olennaisia osia saunakokemuksessa.

– Voidaan ehkä sanoa, että sauna on eräänlainen hyvinvoinnin keidas. Se tuottaa hyvinvointia tehokkaasti vaikkapa arjen kiireessä mutta samalla miellyttävästi ja mukavasti, Kauppinen-Räisänen täsmentää.

Mikä on meille arkea, ei ole sitä muille

Tutkimus valottaa saunaa ja saunomista erityisesti sosiaalisena prosessina, johon osallistuvat saunojat, saunan tilalliset ominaisuudet sekä saunan sosiokulttuuriset merkitykset.

Tutkimuksen perusteella saunan on ihanteellisinta sijaita lähellä luontoa ja veden äärellä. Mielikuva saunasta järven rannalla on osa suomalaista idylliä, jossa on oma nostalgisuuden vivahteensa.

Saunominen on ikään kuin rituaali, joka suoritetaan toistuvin ja osallistujille tutuin menetelmin. 

– Näitä voivat olla esimerkiksi lauantaisauna tai juhlapyhiin liittyvä saunarutiinit, kuten juhannussauna. Nämä synnyttävät nostalgisia ja tunnistettavia saunamaisemia, Leipämaa-Leskinen pohtii. 

Sauna paikkana liittyy rentoutumiseen, rauhan tavoitteluun ja puhtauteen, saunassa kun on tarkoitus peseytyä fyysisesti sekä henkisesti. Jälkimmäisellä viitataan siihen, kuinka lauteille istahtaessa useimmiten huolet haihtuvat ja stressi helpottaa. Saunalla on maadoittava vaikutus, sillä saunaan ei liitetä mitään hienostelevaa, vaan ytimessä on lupa olla ”vain olla”.