Demokratian turvaaminen vaatii tiedustelulain jatkuvaa arviointia

Image
Suomen tiedustelulainsäädäntö täyttää eurooppalaiset standardit, arvioi Joonas Widlund Vaasan yliopistoon tekemässään julkisoikeuden väitöskirjassa. Lainsäädäntö kuitenkin tarvitsee jatkuvaa valvontaa demokraattisten arvojen turvaamiseksi, erityisesti turvallisuuskeskustelun kiihtyessä.

Joonas Widlundtarkastelee väitöstutkimuksessaan Suomessa vuonna 2019 voimaan astunutta tiedustelulainsäädäntöä. Verrattuaan tätä uutta lainsäädäntöä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja EU-valtioiden käytäntöihin Widlund toteaa Suomen järjestelmän vastaavan eurooppalaisia standardeja. Hän kuitenkin korostaa tarvetta jatkuvalle arvioinnille.

– Ajatuksena ei ole pitää nykyisiä mittapuita täydellisinä ja valmiina. Tiedustelulla on luontainen taipumus salassapitoon, mikä edellyttää vastavoimaa demokraattisen avoimuuden puolelta. Tätä jännitettä ei voi ajatella ratkaistuksi lopullisesti, vaan se vaatii jatkuvaa hallintaa, sanoo 28. marraskuuta Vaasan yliopistossa väittelevä Widlund.

Widlundin mukaan tiedustelupalveluiden laaja-alainen valvonta niin sisäisesti kuin ulkoisesti on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa poliittisten tavoitteiden ja kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukainen toiminta.

Turvallisuuskeskustelun kiihtyminen haastaa demokraattiset arvot

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on kiihdyttänyt turvallisuuskeskustelua Suomessa. Turvallisuusuhkien ja kriisien keskellä syntyy usein myös painetta laajentaa tiedusteluvaltuuksia. Tämä ajattelu kätkee kuitenkin sisäänsä merkittäviä riskejä. 

– Turvallisuuskeskustelun kiihtyessä demokraattisten arvojen ja oikeusvaltion puolustaminen jää helposti taustalle, kun huomio suuntautuu lyhyen aikavälin uhkiin. On kuitenkin muistettava, että perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen on keskeinen osa yhteiskuntamme turvallisuutta. Näistä periaatteista luopuminen heikentää demokratian kulmakiviä ja johtaa oikeusvaltion murentumiseen, Widlund muistuttaa.

Widlundin tutkimustulokset tarjoavat työkaluja tiedustelun valvonnan ja lainsäädännön kehittämiseksi. Tutkimuksen pääasiallisina menetelminä hän on käyttänyt teoreettista lainoppia ja oikeusfilosofiaa. Aineisto muodostuu perinteisistä oikeuslähteistä sekä tiedustelututkimuksesta. Tutkimus on osa tiedustelutoimintaa koskevaa oikeudellista keskustelua, jota tiedusteluvalvontavaltuutettu edistää osana ennakollisen laillisuusvalvonnan tehtäväänsä.

Väitöstilaisuus

HTM Joonas Widlundin väitöstutkimus ”Tiedustelu oikeusvaltiossa” tarkastetaan torstaina 28.11.2024 klo 12 Vaasan yliopiston Kurtén-auditoriossa.

Väitöstilaisuutta on mahdollista seurata myös etäyhteyden kautta: https://uwasa.zoom.us/j/65247246014?pwd=7X78h0mJ16CnpHknOtdBQ1eqlFtLRR.1

(salasana: 992223)

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Tuomas Ojanen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Niina Mäntylä.

Väitöskirja

Widlund, Joonas (2024) Tiedustelu oikeusvaltiossa. Acta Wasaensia 545. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.

Julkaisun pdf

Tietolaatikko

Lisätiedot

Joonas Widlund, p. 029 449 8467, joonas.widlund@uwasa.fi

Joonas Widlund on syntynyt vuonna 1992 Vaasassa. Hän on suorittanut Vaasan yliopistossa hallintotieteiden maisterin tutkinnon vuonna 2018. Hän työskentelee yliopisto-opettajana Vaasan yliopistossa.

Mitä mieltä olit jutusta?