Emeritaprofessori Pirkko Vartiainen: Hoitajapako on pirullinen ongelma – palkkaus vain yksi lääke

Pirkko Vartiainen piti professorin jäähyväisluentonsa Vaasan yliopistossa torstaina 28. lokakuuta klo 16. Luennon aiheena oli ”Sosiaali- ja terveysjohtaminen – emergenssiä ja pirullisia ongelmia”.

Vartiaisen erikoisalaa ovat hyvinvoinnin ja hyvinvointijärjestelmien kehittäminen, kansalaisten osallistumista edistävään deliberatiivisen demokratiaan liittyvät tutkimuskohteet, kuten kansalaisraadit, sekä kompleksisuuden johtamisen ja pirullisten ongelmien kysymykset.

– Pirullisesta ongelmasta on kyse, kun organisaatiossa ongelmat kasautuvat ja ovat entistä pahemmin sykkyrällä, eikä oikein tiedetä, mihin puututtaisiin ja kuinka puututaan, sanoo Vartiainen.

Pirullinen ongelma on myös käsillä, kun puhutaan nykyisestä hoitajapulasta sekä sairaaloiden koronajaksamisesta ja hoitajapaosta. Vartiainen on huolissaan tästä negatiivisesta kierteestä. Mitä enemmän alan ongelmat nousevat esiin, sitä suuremmalla todennäköisyydellä ne vähentävät sosiaali- ja terveysalan koulutuksen houkuttelevuutta.

– Kun nuoret kuulevat kuinka kamalaa alalla on, niin sosiaali- ja terveysala ei enää kiinnostakaan. Kysymys on isosta yhteiskunnallisesta ongelmasta, johon pitää löytää valtakunnan tasolla ratkaisuja.

Ammattiliitot ovat rummuttaneet ratkaisuksi parempaa palkkausta hoitajille. Vartiaisen mukaan ongelma on kuitenkin monisyisempi.

– Osaksi kysymys on rahasta, mutta nyt pitäisi ilman muuta saada akuutti koronatilanne kuriin, eli potilasvirta vähenemään ja hoitovelka hoidettua. Vaikuttaa kuitenkin myös siltä, että työyhteisöissä on ongelmia, esimerkiksi siinä, kuinka otetaan vastaan nuoret harjoittelijat.

Vartiaisen mukaan organisaatioissa pitäisikin parantaa opiskelijaharjoittelijoiden kohtaamista ja tukemista. Olisi tärkeä ymmärtää, että he ovat vielä opiskelijoita ja tarvitsevat paljon tukea harjoitteluaikanaan. Tähän tulisi löytyä resursseja. Samoin tulisi miettiä, miten tuetaan vastavalmistuneita.

– Tärkeää olisi myös pyrkiä johtamisessa löytämään ratkaisuja, jotka antaisivat henkilöstölle tunteen, että he pystyvät vaikuttamaan omaan työhönsä ja työhyvinvointiinsa. Tulisi myös muistaa, että työhyvinvoinnista on vastuussa jokainen työyhteisön jäsen.

Osallisuutta vahvistavat kehittämistoimet ovat olleet Vartiaiselle hyvin tärkeitä tutkimuksen kohteita. Hän käynnisti tutkimusryhmineen deliberatiivisten kansalaisraatien toteuttamisen Suomessa.

Sote-ongelmat ja sote-uudistus

Sosiaali- ja terveysalan ongelmat eivät ole aikojen saatossa juurikaan muuttuneet.

– Aikoinaan, kun pidin virkaanastujaisluentoni, aiheinani olivat hyvinvointivaltion oikeutus ja sosiaali- ja terveysalan silloiset suurimmat ongelmat, eli työntekijäpula, rahoituksen vähyys ja johtamisen ongelmat. Nyt ollaan aivan samassa tilanteessa, luonnehtii Vartiainen.

Pirkko Vartiaisella on ollut aktiivinen rooli sosiaali- ja terveysuudistuksen kysymyksissä. Vartiainen on toiminut esimerkiksi sote-uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon asiantuntijaryhmässä.

– Kun viime joulun alla annoin soteen liittyen perustuslakivaliokunnalle lausuntoa, niin tuli mieleen, että olisiko tämä nyt vihdoin viimeinen lajissaan. Eihän tämä ole sataprosenttinen ratkaisu, mutta on hyvä, että se tehdään. Toivotaan, että se saadaan onnistumaan. Esimerkiksi Vaasassa on tehty paljon etukäteistyötä ja ymmärrys kokonaisuudesta on hyvä.

Hallinnon tekijästä hallinnon tutkijaksi

Aiempi työskentely valtionhallinnossa innosti vähäkyröläissyntyisen Pirkko Vartiaisen hakemaan Vaasan yliopistolle lukemaan hallintotieteitä. Hän valmistui maisteriksi vuonna 1987 ja jäi töihin Vaasan yliopistoon. Hän ryhtyi tekemään jatko-opintoja ja valmistui hallintotieteiden lisensiaatiksi vuonna 1992 ja tohtoriksi vuonna 1994. Väitöskirjan aiheena hänellä oli palveluorganisaatioiden tuloksellisuusarviointi erityisesti päiväkoteihin liittyen.

Ennen nimittämistään Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteen professoriksi vuonna 2002, Vartiainen ehti toimia Vaasan yliopistossa useissa eri tehtävissä, muun muassa määräaikaisena julkishallinnon apulaisprofessorina ja professorina. Kokonaisuudessaan työuraa Vaasan yliopistossa kertyi 33 vuotta. Hän jäi eläkkeelle ja ryhtyi emeritaprofessoriksi vuonna 2020. Koronapandemian tuomien rajoitusten vuoksi Vartiaisen jäähyväisluento siirtyi syksystä 2020 syksyyn 2021.

Vartiainen on johtanut muun muassa Vaasan yliopiston deliberatiivisen hyvinvointipolitiikan tutkimusryhmää sekä Pohjanmaan hyvinvointikeskittymänä tunnettua laajaa tutkimus- ja kehittämisverkostoa. Koulutuksessa Vartiainen on ollut avainroolissa sosiaali- ja terveyshallintotieteen oppiaineen ja maisteriohjelman kehittämisessä. Hän suunnitteli uuden oppiaineen, silloisen sosiaali- ja terveyshallinnon opinnot, vielä toimiessaan itse jatko-opiskelijana hallintotieteessä vuonna 1992. Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteestä on valmistunut vuosien varrella useita tohtoreita, lukuisia lisensiaatteja ja runsain määrin maistereita. Vaasan lisäksi vuonna 2016 perustettiin maisteriohjelma myös Helsinkiin, jossa alueellisena yhteistyökumppanina on toiminut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Ohjelma on ollut erittäin suosittu, ja Vartiainen palkittiinkin siitä yliopiston Vuoden opetusteko -palkinnolla.

– Maisteriohjelmamme vastaa niihin haasteisiin, joita nykypäivän organisaatioissa on sekä johtamisen, organisaatioiden uudistamisen että talouden osalta.

Vartiaisella on hallintotieteen dosentin arvo Tampereen yliopistosta. Hän on toiminut Vaasan yliopiston hallintotieteiden tiedekunnan dekaanina vuosina 2008 ja 2009 ja aiemmin yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaanina runsaat kolme vuotta. Lisäksi hän on toiminut mainittujen tiedekuntien varadekaanin tehtävässä yhteensä kahdeksan vuotta sekä julkisjohtamisen yksikön vetäjänä kolme vuotta.

Image

Tutkimus jatkuu emeritaprofessorina

Vartiainen on eläkkeelle siirryttyään jatkanut tutkimustaan yliopiston emeritaprofessorina ja ehtinyt kirjoittaa jo yhden johtamiseen liittyvän tutkimusartikkelinkin.

Hän on aktiivisesti mukana Koneen säätiön rahoittamassa Palvelujen pirunpolskasta nuorten nuotteihin -hankkeessa. Vaasan yliopiston ja Asemat Lapset ry:n yhteinen hanke tutkii rikoksilla oireilevien nuorten tarpeita ja niihin vastaamiseen tarkoitettuja palvelurakenteita. Lisäksi hän osallistuu Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymän ja Vaasan yliopiston tutkimusyhteistyöhön. Pohjanmaalla toteutetaan parhaillaan alueellista sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon uudistusta, kun palvelut yhdistetään yhteen organisaatioon eli Pohjanmaan hyvinvointialueeseen.

– Asiantuntijapyyntöjä tietysti tulee, mutta nyt eläkkeellä olen oppinut sanomaan myös ei. Harkitsen tarkasti ja otan niitä, jotka oikeasti kiinnostavat. Ensi keväälle on tulossa asiantuntijatehtäviä, jotka liittyvät etäjohtamisen kysymyksiin ja siihen, miten kompleksisuus liittyy etäjohtamiseen.

Aikaa riittää nyt onneksi myös muuhun. Vartiainen kertoo aina pitäneensä käsillä tekemisestä.

– Kukkia, neulomista, lankojen värjäystä ja mökilläkin ollaan oltu, hän kertoo.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt

Pirkko Vartiainen, sosiaali- ja terveyshallintotieteen professori, Vaasan yliopisto, puh. 045 178 1937, sähköposti: pirkko.vartiainen@uwasa.fi