Hyvännäköinen pankinjohtaja saa parempaa palkkaa

”On onnekasta olla kaunis ja epäonnekasta olla ruma”, totesivat Murray Webster ja James Driskell ulkonäön statusarvoa käsittelevässä tutkimuksessaan jo vuonna 1983.

Fyysinen viehättävyys voi tuoda etuja monenlaisissa tilanteissa ja sosiaalisissa vuorovaikutussuhteissa. Ulkonäön on eri tutkimuksissa todettu vaikuttavan muun muassa ensivaikutelmiin, muiden ihmisten ennakkokäsityksiin ja asenteisiin, parinvalintaan ja parisuhteiden muodostumiseen, poliitikkojen sekä urheilijoiden suosioon ja jopa professoreiden saamaan opiskelijapalautteeseen.

Hyvännäköiset ihmiset hyötyvät ulkonäöstään usein myös työmarkkinoilla. Ulkonäkö voi vaikuttaa esimerkiksi palkkatasoon. Tutkimuksissa on havaittu, että hyvännäköiset työntekijät saavat keskimäärin noin 10–15 prosenttia korkeampaa palkkaa työstään kuin samassa asemassa työskentelevät vähemmän viehättävät kollegansa.

Ilmiötä kutsutaan tutkimuksissa kauneuspreemioksi. Kauneuspreemiota on tutkittu viime vuosikymmenten aikana monissa eri ammateissa ja sosiaalisissa ryhmissä useissa eri maissa.

Kauneuspreemio on sosiaalisesta kontekstista riippumaton yleinen ilmiö. Se vaikuttaa myös silloin, kun otetaan huomioon yksilöiden muut ominaisuudet, kuten ikä, sukupuoli, koulutus, älykkyys, persoonallisuus ja perhetausta.

Aiemmat tutkimukset paljastavat kuitenkin yllättävän vähän tietoa ulkonäön mahdollisista vaikutuksista yritysten ylimmän johdon ja toimitusjohtajien palkkioihin ja palkitsemisperusteisiin.

Tarkastelimme pankkien toimitusjohtajien ulkonäön ja palkitsemisen välistä yhteyttä tuoreessa tutkimuksessa, jonka toteutimme yhteistyössä Shaker Ahmedin (Surreyn yliopisto) ja Emilia Vähämaan (Hanken) kanssa. Tutkimus osoittaa, että kauneuspreemio esiintyy myös yritysmaailman huipulla.

Image

Miksi pankinjohtajat ovat paljastava kohderyhmä?

Pankkien toimitusjohtajat tarjoavat useasta syystä ainutlaatuisen näkökulman kauneuspreemion tutkimiseen.

1. Suurten pörssilistattujen pankkien toimitusjohtajat ovat yhteiskunnan suurituloisimpia henkilöitä. Heidän vuosiansionsa liikkuvat miljoonissa tai jopa kymmenissä miljoonissa dollareissa.
2. Toisin kuin muilla toimialoilla, pankkien ylimmän johdon palkkiokäytäntöjä säädellään laajasti. Johtajat ovat pankkivalvojien ja muiden sidosryhmien jatkuvan valvonnan ja tarkastelun kohteena.
3. Erityisen olennaista tutkimuksemme kannalta on kuitenkin se, että pankinjohtajat ovat hyvin homogeeninen henkilöstöryhmä.

Yhdysvaltalaisten pankkien toimitusjohtajat ovat tyypillisesti noin 55–60-vuotiaita valkoihoisia miehiä ja taustoiltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan rahoitusalalla hyvin samankaltaisia.

Vaikka pankkien ylimmän johdon palkkiotasoa pidetään usein julkisessa keskustelussa kohtuuttoman korkeana, palkkiokäytäntöjen voidaan katsoa heijastavan optimaalista sopimista ja kilpailullisen johtajamarkkinan tasapainoa.

Jos ulkonäkö ei vaikuta henkilön johtamistaitoihin, sen ei pitäisi myöskään vaikuttaa toimitusjohtajien palkitsemiseen pankkisektorin kaltaisessa kilpaillussa ympäristössä.

Image

*

Koneoppiminen varmisti arvioinnin objektiivisuutta

Vanhan sanonnan mukaan kauneus on katsojan silmässä. Jotta pystyimme arvioimaan pankkien toimitusjohtajien kasvonpiirteiden komeutta tai kauneutta mahdollisimman objektiivisesti, hyödynsimme tutkimuksessa koneoppimista.

Koneoppimismallimme heijastaa yleisiä kauneusihanteita sekä kauneuden biologisia piirteitä, kuten kasvojen symmetriaa ja luustorakennetta. Arviointikohteina on myös ei-fyysisiä ominaisuuksia, kuten nuorekkuus ja huoliteltu ulkonäkö.

Koneoppimismalli arvioi pankkien toimitusjohtajien ulkonäköä kasvokuvien perusteella asteikolla yhdestä viiteen. Tällä asteikolla keskimääräisen pankinjohtajan ulkonäköarvio on 2,7 pistettä.

Testasimme koneoppimismallin tuottamien ulkonäköarvioiden uskottavuutta ja luotettavuutta käyttämällä eri kasvokuvia näyttelijä George Clooneysta, jota yleisesti pidetään komeana. Hän myös edustaa samaa demografista ryhmää kuin valtaosa pankkien toimitusjohtajista.

Clooneyn ulkonäköarvio vaihteli kuvasta riippuen 4,2–4,5 pisteen välillä. Tämä osoittaa, että koneoppimismalli toimi odotusten mukaisesti.

Pankinjohtajan kannattaa olla komea

Tarkastelimme tutkimuksessamme ulkonäön vaikutusta pankkien toimitusjohtajien

1. kokonaispalkkioon,
2. peruspalkkaan ja
3. harkinnanvaraiseen suoritusperusteiseen palkitsemiseen, joka sisältää muun muassa johdon bonuspalkkauksen, optio-ohjelmat ja osakepohjaiset kannustinjärjestelyt.

Otimme tutkimuksessa kontrollimuuttujina huomioon myös toimitusjohtajien palkitsemiseen vaikuttavat pankkikohtaiset tekijät, kuten pankin koon, kannattavuuden, liiketoimintamallin ja riskisyyden – samoin kuin johtajien henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten iän, sukupuolen, etnisen taustan ja koulutuksen.

Tutkimustuloksemme osoittavat, että pankinjohtajan kannattaa olla komea. Ulkonäöllä on taloudellisesti merkittävä positiivinen vaikutus pankkien toimitusjohtajien kokonaispalkkioon ja erityisesti johtajien harkinnanvaraiseen suoritusperusteiseen palkitsemiseen.

Keskimääräistä hyvännäköisempien toimitusjohtajien vuotuinen kokonaispalkkio on noin 24 prosenttia korkeampi kuin heidän vähemmän hyvännäköisillä kollegoillaan. Rahassa mitattuna kauneuspreemion suuruus on keskimäärin noin miljoona dollaria vuodessa.

Tulosten mukaan yhden keskihajontaluvun kasvu ulkonäköpisteissä nostaa toimitusjohtajan kokonaispalkkiota lähes yhdeksällä prosentilla, kun otetaan huomioon myös palkitsemiseen vaikuttavat pankkikohtaiset tekijät ja toimitusjohtajien muut ominaisuudet.

Pankinjohtajien peruspalkkaan ulkonäöllä ei kuitenkaan näytä olevan juurikaan vaikutusta. Kauneuspreemio liittyy erityisesti toimitusjohtajien harkinnanvaraiseen suoritusperusteiseen palkitsemiseen. Hyvännäköiset pankinjohtajat saavat siis keskimäärin enemmän bonuksia, optioita ja osakepalkkioita.

**

Professori Sami Vähämaan ja apulaisprofessori Mikko Rannan artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran MustReadissa.

Jutun kuvituskuva: Pixabay.com CC