Hallitusohjelma antaa toivoa järeämmistä keinoista koulukiusaamiseen puuttumisessa

Nykyään kiusaamiseen ei aina puututa, vaikka koulu olisikin kiusaamisesta tietoinen. Kouluissa ei myös aina seurata tehoavatko käytetyt keinot siihen, että kiusaaminen on todella saatu loppumaan.

Mäntylä kertoi aiheesta Vaasan yliopiston, Ilkan ja Pohjalaisen järjestämällä Minä- ja tiede -luennolla Seinäjoen ja Vaasan kirjastoissa.

Kiusaaja haluaa valtaa ja hupia

Mäntylä muistutti, että lapsilla moraali ei ole vielä samalla tavalla kehittynyt kuin aikuisella. Kiusaamiskierteen pysäyttämiseen tarvitaan aikuista.

Hän viittasi muun muassa tutkimuksensa haastatteluihin, joissa kävi ilmi, että opettaja oli saattanut sanoa kiusatulle, että ”rakkaudesta se hevonenkin potkii” ja pyytänyt kiusattua ja kiusaajaa kättelemään toisiaan.

Itsekin hevosia omistava Mäntylä sanoo, että tällainen käsitys on väärä. Hevoset potkivat, kun ne ovat kipeitä tai haluavat nousta sosiaalisessa hierarkiassa eteenpäin.

– Koulukiusaamisessa syy on usein samanlainen, halutaan valtaa omassa yhteisössä.

Kiusaajien haastateluissa kävi ilmi myös toinen syy, kiusaamisella saadaan hieman hupia muuten tylsään koulupäivään.

Mäntylä kertoi yleisölle, että koulukiusaaminen alkaa usein jo varhain, eka- tai tokaluokkalaisena. Tutkimuksen mukaan kiusaamista on myös esikouluikäisillä.

Keinoja portaittain

Perusopetuslain pykälässä 29 sanotaan, että opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Tuomioistuinkäytännöstä ja aluehallintovirastojen sekä ylimpien lainvalvojien ratkaisuista käy ilmi, mitä pykälän sisältö käytännössä tarkoittaa ja mihin se velvoittaa.

Mäntylän mukaan koulun on järjestettävä riittävä valvonta. Eniten kiusaamista tapahtuu välitunneilla ja valvonnan on oltava riittävää myös niiden aikana. Joissain tapauksissa aluehallintovirasto on esittänyt moitteita puutteellisesta valvonnasta koulujen lisäksi myös opetuksen järjestäjälle eli kunnille.

Kiusaaminen on selvitettävä ja käytettävä kiusaamisen lopettamiseksi kaikkia keinoja portaittain.

– Esimerkiksi puhuttelun jälkeen jälki-istunto, määräaikainen erottaminen, siirto ryhmästä toiseen, luettelee Mäntylä.

Kiusaamiseen on puututtava ajoissa ja seurattava tehoavatko käytetyt keinot.

Jospa kiusaaja pakotettaisiin koulunvaihtoon?

Tyypillistä on, että jos kiusaaminen yltyy erittäin vaikeaksi, kiusattu itse päättää vaihtaa koulua tai vaikeimmissa tapauksissa siirtyy jopa kotiopetukseen. Mäntylän mukaan tämän ei kuitenkaan pitäisi olla mikään normaali käytäntö.

– Suomessa ei ole keskusteltu kovinkaan paljon koulun vaihtamisesta kiusaajan osalta. Mielestäni perusopetuslaki antaisi tähän mahdollisuuden. Opetukseen liittyvästä perustellusta syystä oppilaan opetuspaikkaa voidaan vaihtaa, sanoo Mäntylä.

Seuraavat Minä ja tiede -luennot kertovat murhaavista naisista ja verotuksesta

Minä- ja tiede -luennot jatkuvat marraskuussa aiheella "Uhri, kostaja vai harhainen hullu? Dekkarien murhaavat naiset". Luennoitsija on tutkimusjohtaja Tiina Mäntymäki Vaasan yliopiston englanninkielen yksiköstä. Luennot pidetään 17.11. Seinäjoen kirjastossa ja 19.11. Vaasan kirjastossa. Luennot alkavat tuttuun tapaan kello 18:00.

Joulukuussa vuorossa on Vaasan yliopiston vero-oikeuden professori Juha Lindgren. Hän luennoi aiheesta "Uutta ja vanhaa verotuksesta". Luennot järjestetään Seinäjoen kirjastossa 8. joulukuuta ja Vaasan pääkirjastossa 10. joulukuuta.

Linkki Niina Mäntylän luennon power point -esitykseen.