Hyvät henkilöstöjohtamisen käytännöt vähentävät työuupumusta kuntamuutoksissa

Uutisen oletuskuva
Hyvällä henkilöstöjohtamisella kunnissa on myönteinen vaikutus työn imuun ja vähäisempään työuupumiseen, ilmenee Vaasan yliopiston ja Työterveyslaitoksen yhteisestä tutkimushankkeesta. Vaasan yliopiston johtamisen professorin Riitta Viitalan mukaan kuntien henkilöstökäytännöissä on paljon vaihtelua kuntien sisällä ja välillä: ”Monessa paikassa olisi syytä kääriä hihat ja laittaa henkilöstökäytännöt kuntoon”.
Professori Riitta Viitalan mukaan hyvä henkilöstöjohtaminen vähentää työuupumusta. Henkilöstöjohtamisen kehittyneisyys kuitenkin vaihtelee paljon kunnasta toiseen. Kuva: Katja Lösönen.

Tutkimushankkeessa selvitettiin 34 kunnan henkilöstöjohtamisen käytäntöjen ja työntekijöiden proaktiivisen työtoiminnan yhteyksiä työn imuun, työuupumukseen, kuntatyöpaikkaan sitoutumiseen ja aktiiviseen sopeutumiseen kuntamuutosten keskellä. Tulosten mukaan kuntien henkilöstön työuupumus on jonkin verran lisääntynyt ja työn imu ja sitoutuminen nykyiseen työpaikkaan lievästi heikentyneet tutkimushankkeen aikana. Hyvä henkilöstöjohtaminen kunnassa vaikuttaa kuitenkin positiivisesti työn imuun ja vähäisempään työuupumukseen.

Hanke kuuluu Kuntaliiton koordinoimaan ARTTU2-tutkimusohjelmaan, joka selvittää kuntiin kohdistuneiden muutosten vaikutuksia.

Henkilöstökäytännöt vaihtelevat sekä kuntien sisällä että välillä. Esimerkiksi osaamisen kehittämisen mahdollisuuksien tai esimiestoiminnan laadun osalta kuntatyöntekijät saattavat olla kovin eriarvoisessa asemassa. Vaihtelua on myös vaikkapa sen suhteen, miten henkilöstö osallistetaan muutoksiin

– Tutkimustulosten valossa näyttää siltä, että monessa paikassa olisi syytä kääriä hihat ja laittaa henkilöstökäytännöt kuntoon, jotta ollaan muutoksissa iskukykyisiä. Tässä on valtava käyttämätön potentiaali. Usein ei tarvita edes rahaa, vaan lähinnä yhteistä sopimista siitä, miten henkilöstöä koskevia asioita hoidetaan, toteaa hanketta Vaasan yliopistossa johtava, professori Riitta Viitala.

Hyvä henkilöstöjohtaminen ja työn imu kulkevat käsi kädessä

Hankkeen tuoreimmassa tutkimuksessa poimittiin kymmenen kuntaa, joissa koettiin eniten työn imua ja kymmenen kuntaa, joissa työn imua koettiin vähiten. Vastaavalla tavalla poimittiin kymmenen kuntaa, joissa esiintyi eniten työuupumusoireilua ja kymmenen, joissa sitä esiintyi vähiten. Kyseisissä työhyvinvoinnin äärikunnissa vertailtiin 16 erilaisen henkilöstökäytänteen toimivuutta henkilöstöjohtamisen eri osa-alueilla.

– Niissä kuntaorganisaatioissa, joissa henkilöstön työn imu oli korkeaa tai työuupumusta koettiin vähiten, tarjottiin työajan ja -paikan joustoja enemmän. Näissä kunnissa myös perehdyttäminen ja muutoksen johtaminen oli hoidettu paremmin. Sen sijaan niissä kuntaorganisaatioissa, joissa työn imu oli heikompaa tai työuupumusta koettiin enemmän, suorituksen johtaminen ja palkitseminen oli viety pidemmälle, kertoo yliopistonlehtori Anu Hakonen Vaasan yliopistosta.

Hanketta Työterveyslaitoksella johtava tutkimusprofessori Jari Hakanen kertoo, että parhaimmillaan kunnissa on sekä hyviä henkilöstöjohtamisen käytäntöjä ja palvelevaa johtamista että aloitteellisia, omaa työtään aktiivisesti paremmin omia tarpeita ja vahvuuksiaan vastaamaan muokkaavia työntekijöitä.

– Sekä hyvä henkilöstöjohtaminen että oman työn tuunaaminen vaikuttavat suotuisasti henkilöstön kokemaan työn imuun. Ne näkyvät myös vähäisempänä työuupumuksena ja aktiivisempana muutoksiin sopeutumisena sekä sitoutumisena kuntatyöpaikkaan muutostenkin keskellä, toteaa Hakanen.

Kaiken kaikkiaan työn imu oli korkeampaa ja työuupumus matalampaa niissä kunnissa, joissa henkilöstöjohtaminen toimi hyvin. Erityisesti henkilöstöjohtamisen ”pehmeitä” käytäntöjä oli kehitetty hyvälle tasolle. Toisaalta niissä kuntaorganisaatioissa, joissa työn imu oli matalampaa ja työuupumusta esiintyi enemmän, henkilöstöjohtamisessa korostuivat ”kovat”, henkilöstön tuottavuuteen suoremmin liittyvät henkilöstökäytännöt.

KT Kuntatyönantajien kehittämispäällikön Terttu Pakarisen mukaan Henkilöstö strategisena resurssina -projekti on tuottanut tärkeää tietoa henkilöstöjohtamisen tilasta, kehittämiskohteista sekä työn imun ylläpitämisen keinoista.

Lisätietoja:

Professori Riitta Viitala, Vaasan yliopisto, puh. 044 0244234, riitta.viitala(at)uwasa.fi
Projektipäällikkö Anu Hakonen, Vaasan yliopisto, puh. 050 3761083, anu.hakonen(at)uwasa.fi

Tutkimusprofessori Jari Hakanen, Työterveyslaitos, puh. 040 562 5433, jari.hakanen(at)ttl.fi, Erikoistutkija Piia Seppälä, Työterveyslaitos, p. 043 824 4216, piia.seppala(at)ttl.fiKehittämispäällikkö Terttu Pakarinen, KT Kuntatyönantajat, puh. 050 338 0472, Terttu.pakarinen(at)ttl.fi

Tutkimusraportti:

Jari Hakanen, Anu Hakonen, Piia Seppälä ja Riitta Viitala: Uudistu ja onnistu hyvällä henkilöstöjohtamisella. ARTTU2-ohjelman tutkimuksia nro 7. Acta nro 272. Työterveyslaitos, Vaasan yliopisto ja Suomen Kuntaliitto. Helsinki 2019. Linkki julkaisuun: http://shop.kuntaliitto.fi/product_details.php?p=3563

Lisätietoa hankkeesta ja sen aiemmat julkaisut ovat saatavilla ARTTU2-ohjelman kotisivulla: https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/henkilosto-strategisena-resurssina-osaprojekti

Tutkimus on osa Työsuojelurahaston, Kuntaliiton ja Kevan rahoittamaa ”Henkilöstö strategisena resurssina” -hanketta. Se on toteutettu osana ARTTU2-tutkimusohjelmaa.

Kuntaliiton koordinoimassa ARTTU2-ohjelmassa on mukana 40 tutkimuskuntaa, jotka edustavat erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eri puolilta Suomea. Tutkimuskunnat ovat Askola, Espoo, Hattula, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Inari, Jyväskylä, Kankaanpää, Keitele, Kemiönsaari, Keuruu, Kokkola, Kotka, Kurikka, Kuusamo, Lappeenranta, Lempäälä, Liperi, Mikkeli, Mustasaari, Nivala, Oulu, Paltamo, Parkano, Petäjävesi, Pudasjärvi, Raasepori, Raisio, Rautalampi, Salo, Sipoo, Säkylä, Tampere, Tornio, Turku, Vaasa, Vantaa, Vimpeli ja Vöyri.

Uutinen on muokattu Kuntaliiton tiedotteesta

Mitä mieltä olit jutusta?