Lue hyvinvointivinkit: Hyppää unijunaan ja puhu itselle kannustavasti!
Koostimme asiantuntijoiden vinkit, miten opintoihin saisi puhtia ja miten voisi lisätä omaa hyvinvointiaan.
1. Juttele motivaatiosta ja jaksamisesta
Opiskelijat voivat keskustella opinnoista opinto-ohjaajan kanssa, joka antaa opintoihin liittyvää neuvontaa. Vaasan yliopistossa voi kääntyä myös opintopsykologin puoleen. Häneltä saa neuvoja muun muassa motivaation, ajanhallinnan ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
- Yhteyttä kannattaa ottaa aina, jos on opintoja haittaavia asioita. Näitä ovat esimerkiksi jaksaminen, stressi tai jännittäminen, sanoo Vaasan yliopiston opintopsykologi Ray Ohtonen.
Opiskelijat puhuvat Ohtoselle muun muassa motivaatio-ongelmista ja opiskelun aiheuttamista paineista.
- Kaikissa tilanteissa kannattaa tulla juttelemaan, ja jos minä en pysty auttamaan, niin ohjaan sellaiseen paikkaan, josta apua sitten saa.
2. Löydä oma tapasi opiskella
Monet opiskelijoiden huolet liittyvät Ray Ohtosen mukaan ajanhallintaan. Itsenäinen korkeakouluopiskelu vaatii uudenlaista ajankäytön suunnittelua.
- Kun tehtävää on paljon, pitää priorisoida sitä, mikä on itselle tärkeätä. Ota kalenteri avuksesi ja suunnittele miten jaat ajan eri asioiden kesken.
Myös opiskelutapoja ja -tekniikoita kannattaa harjoitella.
- Kannattaa miettiä, miten ja missä opiskelu sujuu parhaiten. Joillekin sopii hiljainen kirjasto, joillekin opiskelu kavereiden kanssa. Muista, että opiskelet itseäsi varten, ja sen tulisi olla mukavaa. Luota itseesi, aina kannattaa yrittää, Ohtonen kehottaa.
Jokainen tekee virheitä eikä epäonnistumisista pidä piiskata itseään.
- Puhu itsellesi kuin parhaalle kaverillesi. Ystävällisesti ja kannustavasti.
3. Ystäviä voi löytyä tapahtumista
Opiskelu esimerkiksi korkeakoulussa tarkoittaa usein muuttoa uudelle paikkakunnalle ja sitä myöten uusia ystäviä. Mitä tehdä, jos ystäviä ei tunnu löytyvän ja yksinäisyys vaivaa opiskelijakämpän seinien sisällä?
- Suurin osa Vaasaan opiskelemaan tulevista on uudessa kaupungissa aluksi yksin. Kampuksella järjestetään laidasta laitaan tapahtumia ympäri vuoden. Suosittelen lämpimästi osallistumaan niihin. Esimerkiksi fuksiviikkojen tapahtumat ovat hyvä tilaisuus verkostoitua, vinkkaa Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan sosiaalipoliittinen vastaava Elli Uusi-Kokko.
4. Ei ole pakko juoda
Syksyn aloitus korkeakouluissa on juhlia juhlien perään. On kastajaisia, sitsejä, rastisuunnistusta. Useimpiin vapaa-ajan tapahtumiin liittyy myös alkoholin käyttö.
Kostea opiskelijaelämä aiheuttaa myös sosiaalista painetta alkoholin käyttöön. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan lähes viidennes opiskelijoista kokee tällaista. Puolet opiskelijoista sanoo, että alkoholittoman vaihtoehdon valinta herättää huomiota.
Onko siis pakko juoda?
- Ei ole. Ylioppilaskunnan tapahtumissa on nollatoleranssi häirintään ja painostukseen. Tapahtumilla voi siis valita alkoholittoman vaihtoehdon ilman pelkoa siitä, että joku tuomitsee, Elli Uusi-Kokko korostaa.
Terveystutkimuksen mukaan noin 10 prosenttia opiskelijoista ei käytä alkoholia ollenkaan. Osuus on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2000.
Uusi-Kokko kertookin, että alkoholinkäytön käytön muutokset nuorten keskuudessa on vaikuttanut siihen, että tarjonnasta löytyy enenevissä määrin myös alkoholittomia tapahtumia.
5. Liikkumishetket tekevät hyvää
Uudesta liikkumisen suosituksesta on poistunut vaade vähintään 10 minuutin kestosta. Jo muutaman minuutin liikuntapätkät vilkastuttavat verenkiertoa, vetreyttävät lihaksia ja voivat alentaa muun muassa rasva-arvoja.
Arkipäivään kannattaakin sisällyttää kävelyä tai pyöräilyä opintoihin, kauppareissuihin ja harrastuksiin.
Reipasta sykettä kohottavaa liikkumistakin tarvitaan. Suosituksen mukaan sitä pitäisi tehdä kaksi ja puoli tuntia viikossa.
Opiskelijoille on tarjolla useita edullisia liikuntamahdollisuuksia. Vaasan yliopiston liikuntavalikoimaan kuuluu mm. aamuvenyttelyitä, pilatesta ja ryhmäliikuntaa, cheerleadingia, eri palloilulajeja ja ultimatea, joihin voi osallistua koko lukuvuoden maksamalla 50 euron liikuntatarran.
6. Hyppää unijunan kyytiin
Unesta ei kannata tinkiä, sillä unen aikana aivotkin palautuvat päivän rasituksista.
Unikoulua liki 20 vuotta vetänyt psykiatrinen sairaanhoitaja Malin Knip kehottaa hyppäämään unijunan kyytiin.
- Väsymys menee illan aikana aalloissa. Kun keho alkaa lähettää väsymyksen signaaleita, kannattaa nukkumaan mennä juuri silloin. Myöhemmin unijuna saattaa ajaa aseman ohi, Knip korostaa.
Jos ongelmana on yöllinen heräily, ei unta kannata jäädä odottamaan pitkäksi aikaa petiin.
- Pakottaminen lisää stressihormonia ja yön pimeät hetket ahdistavat usein. Parempi vaihtoehto on nousta ylös ja tehdä jotain rauhoittavaa, esimerkiksi lukea kirjaa tai tehdä käsityötä. Kun väsymys taas tulee, voi mennä uudelleen sänkyyn.
Myös syksyn ja talven hämärinä päivinä olisi Knipin mukaan tärkeää ulkoilla, sillä ulkona valon määrä on kuitenkin moninkertainen sisätiloihin verrattuna.
- Päivän aikana on tärkeätä kerätä valoa, jotta unihormonin tuotanto ja päivärytmi pysyvät oikeina.
Lue lisää: