Lukuvuoden avajaisjuhla – akateeminen kulkue tuo henkilökunnan ja opiskelijat yhteen juhlistamaan uuden lukuvuoden alkua

Suomen yliopistojen avajaisjuhlallisuudet periytyvät Ruotsista. Näin siksi, että kuningatar Kristiina perusti ensimmäisen yliopiston Turkuun vuonna 1640 (nykyinen Helsingin yliopisto). Tämän mukaan siirtyivät myös akateemiset traditiot Uppsalasta Suomeen. Samoin kuin ne siirtyivät esimerkiksi Tartoon, johon Ruotsin hallitsijat myös perustivat yliopiston. Toisaalta traditiot pohjautuvat laajemminkin eurooppalaisiin käytäntöihin. 

Avajaisjuhlat alkavat rehtorin johdattamalla akateemisella kulkueella. Hänen jälkeensä astelevat vararehtorit, dekaanit, professorit ja erillislaitosten johtajat. Näiden jälkeen tulevat hallinnon johtajat ja päälliköt sekä muut opettajat ja tutkijat virkaikäjärjestyksessä. 

– Se, miksi akateemisesti pukeudutaan mustaan liittyy siihen, että annamme itse asialle etusijan emmekä koreile vaatteilla. Se on hillittyä, arvokasta ja juhlallista. Yhtenäinen väri korostaa yhtenäisyyttä yli yksilöiden.  Olemmehan me tiedeyhteisö, akatemia, kertoo markkinoinnin ja viestinnän yksikön dekaani Pirjo Laaksonen.

Laaksonen kertoo, että Vaasan yliopistossa noudatettiin suomalaisten yliopistojen avajaisperinnettä kulkueineen ja jumalanpalveluksineen kaikkineen aina viimeisiin rehtorinvaihdoksiin asti.

– On harmi, että meillä katkesi tuo perinne, joka sitoo meidät juuriimme. Olen sitä mieltä, että ”varjele tapaa, niin tapa varjelee sinua”. Kaipaamme juuri nyt yhteisöllisyyttä ja yhteisiä ”tunnuksia” enemmän kuin aikoihin.

Kulkueen jälkeen lukuvuoden avajaisjuhlassa kuullaan rehtorin puhe, jossa hän linjaa tulevaa lukuvuotta sekä ylioppilaskunnan tervehdys. Juhlallisuuksien jälkeen kulkue johdattaa yleisön yhteiseen kahvittelutilaisuuteen vaihtamaan kuulumisia.