Rehtori Minna Martikainen lukuvuoden avajaisissa: ”On huolehdittava koulutuksen laajasta saavutettavuudesta ja riittävästä tutkimusrahoituksen turvaamisesta”
– Tänä päivänä maassamme on yhteensä 35 korkeakoulua, joista 13 on yliopistoja. Korkeakouluverkosto kattaa tasaisesti koko maan. Kyseessä on mittava pääomavaranto, joka on maahamme onnistuttu luomaan. Tämä on se osaamispääoma, jonka varaan yhteiskuntamme rakentuu nyt ja tulevaisuudessa.
Rehtori Martikainen korosti, että on ponnisteltava sinnikkäästi, jotta maamme nuoriso kokee koulutuksesta saatavan hyödyn merkitykselliseksi ja kouluttautuu.
– Siksi on erityisesti huolehdittava koulutuksen laajasta saavutettavuudesta.
Martikainen painotti, ettei tällaisessa tilanteessa ole tilaa rasismiin viittaaville ongelmille.
– Me tarvitsemme kansainvälisiä osaajia maahamme. Julkisen sektorin ja poliittisen järjestelmän tehtävänä on tukea koulutuksen ja integraation prosessia maksimaalisesti ja tehokkaasti kokonaiskansantaloudellista Suomen merkittävää riskiä pienentäen eikä kasvattaen.
Puheessaan Martikainen peräänkuulutti myös tieteen rahoituksen turvaamisen tärkeyttä.
– Haluan viitoittaa syksyn poliittisiin päätöksiin, että kilpailukyvyn kehittäminen koko Suomen eduksi vaatii aidosti sen, että korkeakoulujen tutkimusrahoitus turvataan riittävälle tasolle, tehokkaasti kohdentaen. Tämä tutkimusrahoitus voidaan ohjata yritysten TKI-toimintoja tukevaksi eri toiminnoilla. Mutta ellei tutkimussektorilla – yliopistoilla ja korkeakouluilla - ole aidosti riittävää määrää tutkimusrahoitusta, meidän on turha ajatella, että kansainvälisessä kilpailussa joku muu maa huolehtii meidän kansakuntamme tutkimusosaamisesta. Se meidän on tehtävä ihan itse.
Martikaisen mukaan Suomen tuleva kilpailukyky taataan laajalla ja korkealaatuisella osaamispohjalla, kansainvälisesti tasokkaalla tutkimuksella, jolla on laaja ja vakaa rahoituspohja, sekä toimivilla yhteistyörakenteilla, joissa tutkittu tieto siirtyy mahdollisimman joustavasti yritysten kautta liiketoimintaan.
– Lisäksi turvallinen, vakaa, mahdollisimman ennustettava ja vähän riskejä sisältävä toimintaympäristö niin kotimaisille kuin kansainvälisille yrityksille sekä julkiselle sektorille takaa maamme hyvinvoinnin.
Sirpa Pietikäinen: ”Vaasan yliopiston johtajuusosaamiselle on tarvetta”
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen muistutti juhlapuheessaan, että ilman sivistystä ei ole yliopistoja eikä kykyä asettaa oikeita kysymyksiä tai mahdollisuutta oppia uusia asioita.
– Kysymys yliopistoille on, miten kykenemme rakentamaan uuden kestävän talousjärjestelmän ja elämäntavan sekä ennakoimaan nykyistä paremmin tulevia haasteita. Yliopistoa tarvitaan tutkijaksi ja personal traineriksi poliitikoille ja bisnekselle. Yliopistojen on myös opittava katsomaan kauemmas tulevaisuuteen, olemaan pitkäjänteisiä ja joustavia samanaikaisesti.
Pietikäisen mukaan Vaasan yliopistossa erityisen mielenkiintoista ja tulevaisuutta tukevaa on se, että kaikkeen sisältyy tiiviisti vahva johtajuusosaaminen.
– On tärkeää tietää, miten ongelmat ratkotaan ja miten muutosta johdetaan, ei vain mitä ongelmia ratkotaan. Alueellinen yhteistyö on ollut täällä esimerkillistä, ja uskon, että yliopiston johtamisosaamisella tulee jatkossakin olemaan erityistä vaikuttavuutta.
Puheensa lopuksi Pietikäinen muistutti opiskelijoita nauttimaan opiskeluajasta elämän suurten paineiden ja haasteiden keskellä.
– Teidän vastuullanne on monia haasteita, mutta älkää stressatko liikaa. Tutustukaa elämään ympärillänne, nauttikaa ihmisten erilaisuudesta, etsikää muutama hyvä kaveri sekä antakaa aikaa itsellenne, kysymyksille, kypsymiselle ja hauskanpidolle. Uskon, että opiskelijoita auttaa jaksamaan toivo, ilo ja yhteisöllisyys.
Vaasan ylioppilaskunnan tervehdyksen toi ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Elmo Paloniemi.
– Opiskelu Vaasan yliopistossa tuo elämään mahdollisuuksia. Uudet opiskelijat pääsevät osaksi tiedeyhteisöämme, joka katsoo yhteiskuntaan, kansainvälistyy ja jossa jokaista arvostetaan.
Paloniemen mukaan opiskeluaika Vaasassa tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden vaikuttaa.
– Opiskelijoilla, ylioppilaskunnalla, on tärkeä rooli yliopiston kolmikannassa. Me opiskelijat pystymme vaikuttamaan opetuksen ja tieteen nykyhetkeen sekä tulevaisuuteen. Näin ylioppilaskunta vaikuttaa kokoaan suurempana ja tuo opiskelijoita yhteen. Myös Vaasan kaupungissa meillä on mahdollisuus tuoda esiin ideoitamme, ja tavoitteenamme on, että yhä useampi myös jäisi Vaasaan opiskelujen päätyttyä.
Jarno Syrjälä on Vuoden alumni
Lukuvuoden avajaisissa palkittiin Vaasan yliopiston vuoden alumnina 2023 alivaltiosihteeri Jarno Syrjälä. Hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi vuonna 1988 silloisesta markkinoinnin ja ulkomaankaupan koulutusohjelmasta. Valmistumisen jälkeen Syrjälä on tehnyt mittavan uran diplomaattina. Lue lisää.
Pohjanmaan kauppakamari -palkinto professori Miadreza Shafie-khahille
Pohjanmaan kauppakamari myönsi lukuvuoden avajaisissa Vaasan yliopiston kestävien ja joustavien energiajärjestelmien professorille Miadreza Shafie-khahille 5000 euron palkinnon hänen toimittamastaan kirjasta, joka tarkastelee kaupankäyntiä paikallisilla energiamarkkinoilla ja energiayhteisöissä. Lue lisää.