Maailmassa on monta nykyaikaisuutta
Bukarestin yliopiston professori ja kulttuurisen identiteetin tutkimuskeskuksen (CESIC) johtaja Mihaela Irimia tutkii nykyaikaisuuden eli moderniteetin (modernity) haasteita.
- Nykyaikaisuuden tutkimuksessa on viimeisen 25 vuoden aikana huomattu, että ei ole ehkä vain yhtä modernia - käsitystä siitä, mikä on nykyaikaista, vaan kulttuurit ovat eri vaiheissa ja on mieluummin puhuttava moderniteeteista monikossa, Irimia sanoo.
Professori Irimia oli yksi pääpuhujista Vaasan yliopistolla perjantaina ja lauantaina järjestetyssä englannin kielen, kirjallisuuden, kulttuurin ja kääntämisen konferenssissa.
- Nykyaikaisuuden tutkimuksessa on viimeisen 25 vuoden aikana huomattu, että ei ole ehkä vain yhtä modernia - käsitystä siitä, mikä on nykyaikaista, vaan kulttuurit ovat eri vaiheissa ja on mieluummin puhuttava moderniteeteista monikossa, Irimia sanoo.
Professori Irimia oli yksi pääpuhujista Vaasan yliopistolla perjantaina ja lauantaina järjestetyssä englannin kielen, kirjallisuuden, kulttuurin ja kääntämisen konferenssissa.
Nykyaikaisuus ei eroa vain eri kulttuurien välillä, esimerkiksi läntisen kulttuurin tai vaikkapa ilman kirjoitettua kieltä elävien Amazonin heimokansojen välillä. Professori Irimian mukaan myös saman kulttuurin sisällä saattaa olla erilaisia moderniteetteja.
– Esimerkiksi Kiinassa on suurten kaupunkien Kiina, joka kehittyy taloudellisesti hyvin nopeasti ja sitten on Kiinan maaseutu, jossa eletään vielä kuin myöhäiskeskiajalla. Nykyaikaisuus kehittyy samassa kulttuurissakin eri tahtia, sanoo Mihaela Irimia.
Irimian mukaan kulttuurin sisällä on myös eritahtista nykyaikaisuutta riippuen siitä, mistä osa-alueesta puhutaan. Taloudessa voidaan olla hyvinkin nykyaikaisia, mutta politiikassa kehitys on hitaampaa ja henkinen aika – se, mikä tapahtuu mielessämme, syvin identiteettimme, uskomme ja uskomuksemme - voi muuttua hyvinkin verkkaisesti.
Jopa meissä itsessämme on erilaisia modernin tasoja. Voimme olla hyvin kiinnostuneita uusimmasta teknologiasta ja olla edistyneitä, rationaalisia ja maallisia, mutta silti meillä voi Irimian mukaan hyvin perinteistä tiedostamatonta ajattelua, joka on peräisin vaikkapa isovanhempiemme isovanhemmilta yli sata vuotta sitten.
Puhuessaan modernista Irimia puhuu mieluiten ”pitkästä modernista”, joka käsittää ajanjakson aina renessanssista nykyisyyteen ja sisältää niin varhaismodernin kuin myöhäismodernin ajan.
Akateemiset blogit, wikit ja twiitit tutkimuksen kohteena
Language, Culture and Time -konferenssin perjantain toinen pääpuhuja oli professori Susanna Paasonen Turun yliopistosta, joka käsitteli esitelmässään sosiaalista mediaa, häiriövaikutteita ja jatkuvaa tulevaisuutta.
Lauantaina konferenssiyleisön eteen astui Tukholman yliopiston professori Maria Kuteeva, joka kertoi kielitieteellisestä näkökulmasta blogeista, wikeistä, twiittauksesta ja akateemisesta viestinnästä.
Kuteevan mukaan esimerkiksi Wikipedia on yhä lisääntyvässä määrin hyväksytty akateemisissa ympyröissä, mutta se on yhä epätasapainoinen sisällöltään.
–Esimerkiksi Tolkienin Keski-Maasta on Wikipediassa enemmän artikkeleista kuin joistain Afrikan maista, Kuteeva sanoi.
Epätasapainoa on myös Wikipedian kirjoittajakunnassa, josta tutkimuksen mukaan jopa noin 90 prosenttia on miehiä.
Professori Maria Kuteeva Tukholman yliopistosta.
Konferenssin järjesti Finnish Society for the Study of English eli FINSSE, jonka puheenjohtaja on lehtori Jukka Tiusanen Vaasan yliopistosta.
Mitä mieltä olit jutusta?