Näistä neljästä tunnusmerkistä tunnistat veron kiertämisen

Tunnusmerkkejä veron kiertämiselle on Siru Kauniston tutkimuksen mukaan neljä.

– Ensinnäkin toimesta täytyy muodostua konkreettinen eli rahamääräinen veroetu. Toiseksi tällaisen edun on oltava perusteeton eli lain tarkoituksen vastainen, sanoo perjantaina 26. elokuuta Vaasan yliopistossa väittelevä Kaunisto.

Kolmas tunnusmerkki on Kauniston mukaan se, että toimi on toteutettu verotuksellisten eikä liiketaloudellisten syiden takia. Neljäs tunnusmerkki on, että toimella on kyllä liiketaloudellisia syitä, mutta ne eivät ole riittäviä suhteessa veroedun määrään. Lainsoveltaja arvioi, ovatko nämä verotuksesta riippumattomat syyt riittävän vahvat suhteessa toimesta muodostuvaan veroetuun.

– Kaikille veroetuja muodostaville oikeustoimille ei voida antaa veron kiertämisen leimaa. Mikäli toimesta ei muodostu lain tarkoituksen vastaista etua, verovelvollinen saavuttaa tavoittelemansa edun. Kyse ei ole tällöin laissa tarkoitetusta veron kiertämisestä, koska veron kiertämisen tunnusmerkit eivät täyty. Tällöin yleisen veronkiertosäännöksen soveltamisharkinnassa ei tarvitse arvioida, onko toimi toteutettu verotuksesta riippumattomista syistä tai ovatko tällaiset syyt riittäviä, täsmentää Kaunisto.

Veroedun tunnistaminen voi olla haastavaa

Kauniston mukaan lain tarkoituksen vastaisen veroedun arviointi on veron kiertämisen tunnistamisen haastavin vaihe.

– Haasteet näkyvät yleisen veronkiertosäännöksen soveltamisharkintaa koskevissa kotimaisissa tuomioistuinratkaisuissa ja päätösten perusteluissa. Päätöksissä otetaan harvoin kantaa siihen, että miksi lain tarkoituksen vastaisen veroedun on katsottu muodostuneen. Tästä huolimatta päätöksissä on voitu todeta, että tarkasteltavissa toimissa on kyse veron kiertämisestä. Verotusmenettelylain 28 pykälän soveltamisharkinnassa pitäisikin pyrkiä jatkossa yksilöimään aiempaa selvemmin, mikä on toimesta muodostuva veroetu ja mitkä seikat vaikuttavat siihen, että veroedun katsotaan olevan lain tarkoituksen vastainen, toteaa Kaunisto.

Siru Kauniston mukaan veron kiertämisen keinot ja tyyppitilanteet heijastavat aina omaa aikaansa, koska veron kiertämisen ilmenemismuodot muuttuvat esimerkiksi taloudellisten ilmiöiden ja verolainsäädännön muuttuessa.

– Tästä huolimatta voidaan ajatella, että veron kiertämisen tunnusmerkit ovat pysyvämpiä. Syy on siinä, että nämä tunnusmerkit määrittyvät pitkälti veron kiertämistä estävän sääntelyn kautta.

EU-oikeus vaikuttaa myös veron kiertämisen tunnistamiseen

EU-oikeus ja sen tulkinta on otettava huomioon kotimaista yleistä veronkiertosäännöstä sovellettaessa, käy ilmi Kauniston väitöstutkimuksesta.

EU:ssa vuonna 2016 hyväksytty veronkiertodirektiivi on Suomessa osittain pantu toimeen kansallisella verotusmenettelylain 28 pykälällä. Kauniston tutkimuksen mukaan veron kiertämisen tunnistamista onkin arvioitava jatkossa EU-oikeuden asettamat reunaehdot huomioon ottaen.

– Direktiivin yleinen veronkiertosäännös katsottiin Suomessa toimeenpannuksi olemassa olleella kansallisella veronkiertosäännöksellä, eikä kansallista sääntelyä ryhdytty muuttamaan. Ratkaisu on perusteltu, mutta siihen liittyy eräitä verotusmenettelylain 28 pykälän tulkintaa koskevia ongelmia. Keskeinen ongelma on, että direktiivin ja kansallisen veronkiertosäännöksen soveltamisalat poikkeavat toisistaan, sanoo Kaunisto.

Veronkiertodirektiivin soveltamisala on rajattu yhteisöjen tuloverotukseen, kun taas kansallista säännöstä voidaan soveltaa myös luonnollisten henkilöiden tuloverotuksessa. Tällöin verotusmenettelylain 28 pykälän tulkinnassa on ratkaistava, millainen merkitys voidaan antaa esimerkiksi EU-oikeuden periaatteille ja EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännölle niissä tilanteissa, joissa kansallista sääntelyä tulkitaan luonnollisia henkilöitä koskevissa asioissa.

– Tutkimukseni perusteella voidaan väittää, että kansallisen säännöksen tulkinnassa ei voida jatkossa sivuuttaa EU-oikeuden tulkintaa, vaikka säännös on soveltamisalaltaan direktiiviä laajempi. Jos kansallista säännöstä tulkittaisiin eri tavoin luonnollisten henkilöiden ja yritysten osalta, se heikentäisi oikeusvarmuutta ja ennustettavuutta. Eriävä tulkinta olisi ongelmallinen myös siksi, että kansallisessa säännöksessä ei erotella näitä tilanteita toisistaan, toteaa Vaasan yliopistossa väittelevä Kaunisto.

Image

Väitöskirja

Kaunisto, Siru (2022). Veron kiertämisen tunnistaminen: Oikeuden väärinkäytön kielto VML 28 §:n tulkinnassa. Acta Wasaensia 488. Väitöskirja. Vaasan yliopisto. University of Vaasa.

Julkaisun pdf:  https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-395-027-6

Väitöstilaisuus

KTM Siru Kauniston talousoikeuden alaan kuuluva väitöstutkimus “Veron kiertämisen tunnistaminen: Oikeuden väärinkäytön kielto VML 28 §:n tulkinnassa” tarkastetaan perjantaina 26.8.2022 klo 12 Vaasan yliopiston Kurtén-auditoriossa. Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Väitöstilaisuutta on mahdollista seurata myös etäyhteyden kautta: https://uwasa.zoom.us/j/65536996840?pwd=NmxBeEkzTC9VQm40ODMvMXdMQnV5Zz09 salasana: 901234

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Reijo Knuutinen (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Juha Lindgren.

Lisätiedot

Siru Kaunisto, puh 029 449 8702, sähköposti siru.kaunisto (@) uwasa.fi

Siru Kaunisto on syntynyt Järvenpäässä vuonna 1991. Nykyisin Vaasassa asuva Kaunisto on kirjoittanut ylioppilaaksi Järvenpään lukiosta vuonna 2010 ja valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Vaasan yliopistosta vuonna 2015.

Kaunisto on työskennellyt väitöskirjatyönsä aikana tohtorikoulutettavana laskentatoimen ja rahoituksen yksikössä Vaasan yliopistossa, missä hän työskentelee tällä hetkenä yliopisto-opettajana. Kaunisto työskentelee myös Suomen verolainsäädännön ja verotuskäytännön tuntemusta edistävän aikakausjulkaisu Verotuksen sosiaalisen median sisällöntuottajana.