Näkökulmia lähiöstä - haasteena maine, voimana monimuotoinen yhteisöllisyys

Kuuntele Oivalluksia-podcast: Näkökulmia lähiöstä

Oivalluksia-podcastin jaksossa vieraana ovat aluetieteen yliopistonlehtori Ilkka Luoto ja julkisjohtamisen apulaisprofessori Sanna Tuurnas.  Luoto ja Tuurnas ovat työskennelleet Vaasan yliopiston Lähiö-Inno-tutkimushankkeessa, jossa on tutkittu lähiöiden kehittämistä ja asukkaiden osallistumista. He ovat kohdealueina tutkineet Vaasan Ristinummea ja Olympiakorttelia. Molemmat alueet ovat kärsineet huonosta maineesta.

Tutkimuksen mukaan huonoa mainetta eivät ole kuitenkaan luoneet alueen asukkaat itse, vaan se on tullut ulkopuolelta.

–  Asukkaat kokivat, että nämä asuinalueet ovat paljon viihtyisimpiä kuin ulkoinen maine tai yhteiskunnallinen tarinankerronta antaisi ymmärtää, sanoo hanketta johtanut Ilkka Luoto.

Tutkijat huomaisivat toisaalta, että maineen rosoisuus saattaa olla nuorille asukkaille jopa ylpeyden aihe.

– Maine, kertomus tai diskurssi on osa nuorison omaa identiteettirakennusaineistoa.  Voi olla ihan coolia sekin, että joku ei halua tulla Ristinummelle, koska se on jotenkin pelottavaa - ja sitten todettiin heti perään meille, että "no eihän se oikeasti ole kauhean pelottava paikka".

Asuinalueilla on usein yksittäisiä paikkoja, joihin ongelmat tai ongelmallinen käyttäytyminen ovat kasautuneet. Nämä yksittäiset kohteet vaikuttavat stereotyyppisesti koko lähiön maineeseen.

Maine perustuukin tutkijoiden mukaan yhteiskunnalliseen tarinankerrontaan, jossa alueiden menneisyys, nykyisyys, medianäkyvyys ja tulevaisuuden odotukset sekoittuvat keskenään. Stigmat syntyvät ja vahvistuvat yksittäisten tapahtumien sekä ennakkoluulojen kautta.

Image

Asukkaiden mainetyö ja yhteisöllisyys tärkeää

Mutta voiko lähiön mainetta parantaa? Lähiö-Inno-hankkeen tutkijoiden mukaan pienetkin positiiviset mainetarinat voivat olla tärkeitä vastadiskursseja negatiivisille puheille ja kirjoituksille.

– Mitään helppoja tapoja ei ole varmasti olemassa, mutta haastatteluissamme tuli paljon esiin ruohonjuuritasolta lähtevää asukkaiden mainetyötä, jossa he korostavat alueen hyviä puolia ja tuovat niitä eri yhteyksissä esille – vaikkapa Ristinummen luonnonläheisyyttä tai Olympia-korttelin yhteisöllisyyttä. Nämä pienet maineteot voivat olla tärkeitä vastatarinoita, sanoo hankkeessa tutkijana toiminut Tuurnas.

Tuurnaksen mukaan myös isot rakennushankkeet, kuten korjauskelvottomien rakennusten purkaminen ja uudisrakentaminen, voivat auttaa parantamaan alueen mainetta. Monien lähiöiden uusi nousu perustuukin täydennysrakentamiseen.

Hyvässä kunnossa olevat tai upouudet rakennukset ja moitteettomat fyysiset puitteet eivät vielä yksinään takaa hyvää asumista. Yhteisöllisyys ja asukkaiden hyvinvointia lisäävät palvelut ovat tärkeitä rakennuspaloja lähiöasumisessa.

– Lähiöissä on omalaatuista kulttuuria ja ympäri maailmaa ulottuvaa sosiaalista pääomaa. Mielenkiintoiset etniset yhteisöt ovat rikastuttaneet valtaväestön luomaa mielikuvaa siitä, mitä lähiöt ovat tai mitä lähiöasuminen edustaa.

Asukkaiden tietoa asuinalueista kannattaa hyödyntää päätöksenteossa

Hankkeen johtaja Ilkka Luoto näkee, että asuinalueiden kehittämistä koskevassa päätöksenteossa olisi hyödynnettävä asukkaiden kokemuspohjaista tietoa omista asuinalueistaan. Hän puhuu paikkaperustaisesta johtamisesta, jossa alueita kehitetään yhdessä asukkaiden, kaupunkihallinnon sekä alueella vaikuttavien muiden toimijoiden kanssa. Paikkaperustaisuudessa tunnistetaan alueen ongelmat, vahvuudet ja mahdollisuudet ja kehitetään aluetta yli sektorirajojen.

Image

**

• Kuuntele Oivalluksia-podcastin jakso 24: Näkökulmia lähiöstä
• Lue jakson 24 tekstivastine.