Onko sattumalla sijaa tutkijan arjessa?
Joka toinen vuosi Helsingissä järjestettävien Tieteen päivien teemana oli tänä vuonna sattuma. Sattuman oikut tutkijan arjessa -paneelissa perjantaina 9.1. olivat mukana professorit Pirkko Vartiainen, Harry Lönnroth ja Tommi Lehtonen. Paneelin puheenjohtajana toimi professori Hannu Katajamäki. Paneelissa keskusteltiin sattuman merkityksestä tutkijan työssä ja ajattelussa, mikä on sattumaa ja mikä ei?
Lönnrothin mukaan tutkimustyössä on mukana sekä sattumaa että suunniteltua.
- Kun katsoo taaksepäin omaa tutkimustaan, taitaa mukana olla kumpaakin. Tutkijan perustyössä on vain vähän sijaa sattumalle. Yksittäiset ratkaisut saattavat olla sattumaa ja hyvää onnea, on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Omalla kohdallani sattumat oikun seuraukset ovat olleet lähtökohtaisesti positiivisia.
Vartiainen pohti, millaisia ikkunoita avautuu tutkijan työssä silloin, kun toimitaan innovatiivisten, yllätyksellisten tai hankalien tutkimuskysymysten parissa.
- Vaikka esimerkiksi hyvinvointipalveluiden järjestämisellä ja yhteiskunnan toiminnalla on omat lainalaisuutensa, on toimintaympäristöstä nousevilla yllättävillä tekijöillä sekä inhimillisellä toiminnalla vaikutusta.
- Koska vaikuttavia tekijöitä on paljon, on vaikea sanoa mistä asiat johtuvat vai olivatko ne pelkkää sattuman kauppaa. Sattumaa ja yllätyksiäkin voidaan yrittää ymmärtää esimerkiksi kompleksisuustieteiden kautta.
- Olen sattumalta tavannut ihmisiä oikeaan aikaan ja olemme olleet kiinnostuneita samoista asioista ja viety asioita yhdessä eteenpäin, Vartiainen kertoo.
Lehtonen puolestaan pohti, miten tutkijan työssä koetut myönteiset ja ikävät yllätykset ovat vaikuttaneet hänen käsitykseensä kutsumuksesta.
- Väitöskirjatyön aloittaminen oli siinä mielessä sattumaa, että vaikka tutkijanura sinällään kiinnosti, ei valmistumiseni aikaan ollut muita töitä tarjolla. Tutkimusrahoituksen saaminen on myös varsinaista lottopeliä.
- Sattuma on tieteen teossakin läsnä. Esimerkiksi ajatus näkökulman käsitteen tutkimiseen lähti aivan sattumalta ihan muusta keskustelusta.
Sattumalle sijaa
Lönnrothin mukaan sattumalle tieteenteossa tulee antaa tilaa ja aikaa. Usein mennään liiaksikin varman päälle.
- Tutkimusprosessissa on usein sattumalta vaikuttavia tekijöitä, prosessi ei suinkaan etene lineaarisesti. Tulokset saattavat olla myös yllättäviä, Vartiainen sanoo.
Professoreiden mukaan yliopiston rakenteet ja järjestelmät eivät mahdollista sattumaa. Kuitenkin esimerkiksi perustieteet voivat kehittyä vain rohkean ja sattumaakin sisältävän tutkimuksen kautta.
- VJ -
Mitä mieltä olit jutusta?