Onnistumisen illassa pohdittiin tekoälyn hyötyjä ja tuloksia

Tilaisuudessa kuultiin teknologia- ja innovaatioyhtiö Futuricen perustajaa ja tekoälyjohtajaa Tuomas Syrjästä, ohjelmisto- ja teknologiayhtiö Wapicen toimitusjohtajaa Pasi Tuomista sekä Vaasan yliopiston tietotekniikan apulaisprofessori Jani Boutellieria. 

Puhujat kertoivat muun muassa tekoälyn mahdollisuuksista liiketoiminnassa, yhteiskunnassa ja teollisuudessa. Futuricen Tuomas Syrjänen korosti esityksessään, että teknologian ja tekoälyn tuominen liiketoimintaan ei yksin riitä, vaan tarvitaan myös prosessien ja toimintatapojen uudistamista. Hän käytti osuvana esimerkkinä kuvaa Boston Dynamicsin robottikoirasta vetämässä sata vuotta vanhaa riksaa.

– Tämä on valitettavasti se, miltä aika moni teknologiahanke näyttää. Eli me otamme viimeisimmän ja hienoimman teknologian ja laitamme sen sata vuotta vanhan toimintamallin eteen, ja sitten ihmetellään, että miksei tule tehoja. Jotta me saamme teknologista tehot irti, niin meidän pitää myöskin muuttaa prosesseja, toimintamalleja ja jopa kokonaisia paradigmoja, Syrjänen sanoi.

Wapicen toimitusjohtaja Pasi Tuominen toi puheessaan esiin konkreettisia esimerkkejä tekoälyn hyödyntämisestä. Hän kertoi muun muassa yrityksensä tuotteesta, jossa tekoäly tuodaan kaupunkisuunnittelun avuksi. Tuotetta käytetään esimerkiksi Tampereella, joka valittiin viime vuonna maailman parhaaksi älykaupungiksi. Tampereella tutkitaan ja parannetaan tekoälyn avulla risteysten turvallisuutta ja saadaan tekoälyn avulla dataa liikuntapaikkojen käytöstä huoltovälien optimointia varten.

Vaasan yliopiston apulaisprofessori Jani Boutellier kertoi, että Vaasan yliopistossa on tutkittu tekoälyä jo parikymmentä vuotta, eli jo kauan ennen ChatGPT:tä ja uusia kielimalleja. Hän kertoi tekoälyn tutkimuksesta ja esimerkiksi EU:n osarahoittamasta AI2Business-hankkeesta, jossa edistetään tekoälyn käyttöönottoa Pohjanmaalla. Uudessa TENTA-hankkeessa puolestaan kehitetään tekoälyratkaisuja eteläpohjalaisille pk-yrityksille.

Hän kertoi myös mielenkiintoisesta KvarkenData-hankkeesta, jossa Vaasan ja Uumajan väliä seilaava ja lukuisilla antureilla varustettu Aurora Botnia -alus kerää tietoa itsestään ja ympäristöstään kulkiessaan merellä.

– Pyrimme datan avulla tunnistamaan, paljonko laivan pohjaan kertyvä bioaines tulee lisäämään polttoaineen kulutusta. Otimme kaiken laivasta saatavan anturidatan ja lisäksi lisädataa Ilmatieteen laitokselta. Laitoimme ne yhteen ja teimme tähän tekoälymallin. Olemme päässeet jo aika hyvään tarkkuuteen, kertoi Boutellier.

Voiko yksinyrittäjästä tulla tekoälyn avulla miljardin arvoinen yksisarvinen?

Image

Syrjäselle, Tuomiselle ja Boutellierille esitetyt kysymykset nostivat esiin tekoälyn eettisyyden pulmia sekä tekoälyn vaikutuksia opiskeluun ja työelämään.

Yleisöstä kysyttiin muun muassa, että miten mikro- ja yksinyrittäjät ja pienemmät pk-yritykset voivat hyödyntää tekoälyä.

Syrjäsen mukaan tässä on kaksi äärilaitaa, on toisaalta helposti lähestyttävät ChatGPT:n ja Copilotin kaltaiset AI-työkalut, toisaalta on syntymässä uusi mielenkiintoinen ilmiö, jota kutsutaan englanniksi solopreneuriksi. Solopreneur on yksittäinen yrittäjä, joka rakentaa ympärilleen tekoälyn avulla oman virtuaalisen "tiimin".  Tekoälytyökalujen avulla luotu tiimi lisää yrittäjän tuottavuutta ja samalla saa yksinyrittäjän yrityksen näyttämään suuremmalta, kuin mitä se onkaan.

– Vitsailemme jo muutamien edelläkävijäasiakkaidemme kanssa, että koska tulee ensimmäinen yhden ihmisen yritys, josta tulee miljardin dollarin arvoinen unicorn.

Onnistumisen illan järjestivät yhteistyössä Vaasan yliopistoseura,  Vaasan Yrittäjät ja Vaasan yliopisto. Tilaisuuden juonsivat Vaasan yliopistoseuran puheenjohtaja Marja-Riitta Vest ja Vaasan Yrittäjien edustaja Tanja Davidov.

Image

Image