Opiskelijoiden joukkoäly toi ehdotuksia nuoren yrityksen haasteisiin

Uutisen oletuskuva
Brändijohtamisen kurssilla Vaasan yliopiston opiskelijat pääsivät konkreettisesti soveltamaan teoriaa, kun harjoitustyönä oli laatia brändianalyysi nuoresta vaasalaisesta yrityksestä Nordic Bamboosta. Opiskelijan motivaatio on huipussaan tosielämän yrityscaseissa, joissa pääsee tekemään oikeita töitä oikeille yrityksille.
Markkinoinnin opiskelijoiden Kalle Kuritun, Aino-Kaarina Salosen ja Mari Lösösen harjoitustyön tuloksena yrittäjä sai konkreettisia ehdotuksia yrityksensä brändin rakentamiseen ja kehittämiseen.

– Ryhmässämme kirjasimme ylös mahdollisia sudenkuoppia yrityksen toiminnassa sekä teimme konkreettisia ehdotuksia yrityksen brändin rakentamiseen ja kehittämiseen, sanoo markkinoinnin opiskelija Mari Lösönen.

– Oli palkitsevaa, kun joku oikeasti noteerasi havaintomme, eivätkä ne jääneet vain omien tiedostojen syövereihin, jatkaa markkinoinnin opiskelija Kalle Kurittu.

Yritysyhteistyötä yliopisto-opinnoissa

Vaasan yliopiston yliopistotutkija Hannele Kauppinen-Räisänen sai yhteydenoton Nordic Bamboon omistaja Jukka-Pekka Kalliolta Vaasa Networkin tietokannan kautta. Vaasa Network on Vaasan alueella toimiva verkosto, joka tiivistää ja kehittää yritysten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä uudella tavalla.

Kallio halusi hyödyntää opiskelijoiden joukkoälyä ja sopi Kauppinen-Räisäsen kanssa yhteistyöstä. Nordic Bamboo on viime vuonna perustettu yritys, joka toimittaa ekologisia ja kestäviä bambulattioita.

– Kun enimmäkseen yksikseen tekee töitä ja pähkäilee asioita, tulee helposti sokeaksi omille jutuille. Jotkut asiat kuulostavat aluksi hyviltä, jolloin lähtee innokkaasti tekemään, mutta myöhemmin miettiikin, olisiko sittenkään pitänyt tehdä näin. Yrittäjänä on tehtävä päätöksiä nopeasti ja uskottava itseensä. Opiskelijat ovat intoa täynnä ja uskon, että heiltä saan rakentavaa palautetta yrityksestäni ja uusia ideoita, Kallio miettii.

Markkinoinnin opiskelija Aino-Kaarina Salosen mielestä työelämälähtöisyys ja yhteistyö yritysten kanssa ovat opinnoissa hyvin tärkeitä. Kauppinen-Räisänen on samaa mieltä.

– Yliopiston ja yritysten yhteistyö on win-win. Nuori yrittäjä voi saada opiskelijoilta hienoja ajatuksia, kun taas opiskelijat pääsevät konkreettisesti soveltamaan teoriaa, Kauppinen-Räisänen toteaa.

Silmät auki yrittäjyydelle

Kurssin alussa Jukka-Pekka Kallio kävi puhumassa opiskelijoille yrittäjyydestä ja sen haasteista. Opiskelijat voivatkin yrityscaseissa oppia myös yrittäjyydestä. Mari Lösöstä yrittäjyys uravaihtoehtona kiinnostaa.

– Työn monipuolisuus houkuttaa, koska yrittäjänä toimiminen edellyttää monen muunkin kuin oman pääaineen asioiden hallintaa.

Kalle Kurittu piti hyödyllisenä, että kurssilla sai kosketuksen siihen, millaisten ongelmien parissa pienemmät ja uudemmat yritykset painivat. Opiskelijoiden mielestä erityisen kiinnostavaa olikin tehdä brändianalyysi nimenomaan uudesta yrityksestä, jossa asiat eivät ole yhtä valmiiksi mietittyjä kuin isoilla brändeillä.

– Ensimmäistä kertaa tuli tarkasteltua sellaisen yrityksen toimintaa, joka on niin alkuvaiheessa ja pienimuotoista, että opiskelijana voi oikeasti kokea pystyvänsä edistämään sen yrityskulttuuria tai brändijohtamista.

– Erilaista ja samalla mielenkiintoisinta aiempiin yritysanalyyseihin verrattuna oli kohdeyrityksemme paikallisuus ja henkilökohtainen kontakti omistajaan ja perustajaan. Tällaiseen ei monikansallisten tai muuten suurten yritysten kohdalla ole mahdollisuutta. Toisaalta yrityksen nuori ikä tarkoitti sitä, että tietoa oli melko vähän saatavilla, mikä loi omat haasteensa, Kurittu kertoo.

Ideat heti käyttöön

Nordic Bamboon omistajalla Jukka-Pekka Kalliolla oli suuria odotuksia kurssista ja opiskelijoista. Hän halusi nuorten näkemyksiä siitä, miten hän on onnistunut ekologisen lattiamateriaalin esille tuomisessa, mitä asioita hän tekee väärin ja mitä hän voisi tehdä paremmin. Mutta miten odotuksille sitten kävi? Kallio saapui kurssin lopuksi kuuntelemaan ryhmien esityksiä.

– Olin yllättänyt, että ryhmäläiset olivat tehneet valtavan työn ja perehtyneet yritykseeni perinpohjaisesti. Sain heiltä hyvän näkemyksen, missä ollaan ja mitä asioita pitäisi pohtia uudelleen. Aloin hyödyntää heti opiskelijoiden ideoita. Huomasin, että ekologisuus tarkoittaa montaa asiaa, ja aloin miettiä sanan merkitystä omassa yrityksessäni. Tutustuin myös Pinterest-palveluun ja aloin tehdä käsikirjoitusta yritykseni tarinasta.

Opiskelijoille yrittäjän läsnäolo ja palautteen saaminen kruunasi harjoitustyön.

– Saimme hyvää palautetta. Kallio kertoi pitäneensä kehitysehdotuksistamme sekä siitä, että uskalsimme olla suoria ja kriittisiä. Hän oli itsekin miettinyt aika lailla samoja ongelmia, sanoo Aino-Kaarina Salonen.

 

Teksti ja kuva: Tiina Ramsila

Mitä mieltä olit jutusta?