Rehtori Kuusisto lukuvuoden avajaisissa: Vastuullisuus ja kestävä kehitys korostuvat nyt ...

Uutisen oletuskuva
Ilmastonmuutos ja muut globaalit ilmiöt ja murrokset aiheuttavat epävarmuutta ja turvattomuutta. Rehtori Jari Kuusisto painottikin Vaasan yliopiston lukuvuoden avajaispuheessaan, että tällaisena aikana vastuullisuus korostuu yliopistojen toiminnassa.



Hänen mukaansa Vaasan yliopisto tulee jatkossa entistä enemmän edistämään vastuullisuutta ja kestävää kehitystä osana tutkimusta ja opetusta. Kestävä kehitys tulee olemaan tärkeässä roolissa myös yliopiston kampuksen uudistamisessa.
Vaasan yliopiston lukuvuoden avajaisissa kuultiin puheet rehtori Jari Kuusistolta, kunniatohtori Leena Niemistöltä ja VYY:n hallituksen puheenjohtaja Hannes Torpalta. Lisäksi tilaisuudessa jaettiin Pohjanmaan kauppakamari -palkinto.
Lukuvuoden avajaiset alkoivat perinteisesti rehtorin johtamalla akateemisella kulkueella.
Akateemisessa kulkueessa kannetaan tohtorin hattua.
Rehtori Jari Kuusisto puhui avajaispuheessaan kampuksen uudistamisesta.
Kunniatohtori Leena Niemistö toivotti menestystä, viisautta ja voimia alkavalle lukuvuodelle.
Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Hannes Torppa kertoi järjestön tehneen kuluvana vuonna vahvasti töitä opiskelijoiden hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden eteen. Teema tulee jatkumaan myös alkavalla lukuvuodella.
Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Juha Häkkinen jakoi 5000 euron palkinnon energia-alaan liittyvästä artikkelista.

– Niin yliopiston strategian kuin jokapäiväisen toiminnankin tulee perustua vastuullisuuden ja kestävän kehityksen periaatteille, hän muistutti.

Hän totesi vastuullisuuden teeman olevan jo vahvasti sisäänrakennettuna Vaasan yliopiston profiiliin. Onhan yksi yliopiston kolmesta tutkimuksen painoalasta on energia ja kestävä kehitys. Myös muut painotukset eli johtaminen ja muutos sekä rahoitus ja taloudellinen päätöksenteko ovat keskeisiä yhteiskunnassa meneillään olevia murrosten ymmärtämisessä ja tutkimisessa. Tärkeän lisänsä ilmiöiden tutkimiseen tuovat myös yliopiston uudet monitieteiset tutkimusalustat.

Kuusisto kertoi Vaasan yliopiston uudistumisen edenneen kiittävästi. Strategisten uudistumisten myötä yliopisto on lähtenyt positiiviselle kasvu-uralle, joka näkyy tutkimuksen määrän ja laadun kasvuna. Myös opetus uudistuu vauhdilla. Mittava tarve täydennyskoulutukselle on Kuusiston mukaan positiivinen haaste yliopistolle.

Uudistuva Palosaaren kampus

Kuusisto kertoi puheessaan myös yliopiston kampuksen uudistamisprojektista. Yliopisto osti viime keväänä kampuksella sijaitsevat kiinteistöt Suomen yliopistokiinteistöt Oy:ltä yhteistyössä Vaasan kaupungin kanssa.

– Meille avautuu erinomaiset mahdollisuudet kehittää kampuksestamme maailman paras tutkimus- ja oppimisympäristö. Tavoitteena on luoda avoin, kaupungin ja koko alueen kehitystä vauhdittava kampus, hän totesi.

Kuusiston mukaan yliopisto perustaa useita teemaryhmiä, joihin kutsutaan mukaan yliopistolaisia, kaupungin, yritysten ja muiden sidosryhmien edustajia.

– Näissä ryhmissä voimme yhdessä ideoida ja muodostaa käsityksen siitä, millaisen kampuksen haluamme luoda.

Kuusisto otti esiin myös tiedekirjasto Tritonian, jonka kehittäminen on ollut esillä julkisuudessa.

– Olemme hyvin avoimia yhteistyölle. Haluamme jatkossakin tarjota modernit ja kustannustehokkaat kirjastopalvelut kaikille halukkaille korkeakouluille. Tarjoamme yhteistyötä myös Vaasan kaupungille, joka suunnittelee Palosaaren kirjaston sulkemista. Nyt meillä on mahdollisuus yhdessä luoda erinomainen avoimen tiedon keskus kaikille vaasalaisille, hän sanoi.

Kunniatohtori Leena Niemistö: Aiemmin korkeakouluun ja työelämään sisäänpääsyjärjestelmän eurooppalaisella mallilla

Vaasan yliopiston hallintotieteiden kunniatohtori, lääketieteen tohtori ja hallitusammattilainen Leena Niemistö piti avajaisten juhlapuheen. Hän muistutti, että väestön ikääntyminen ja ikäpyramidin kääntyminen päälaelleen aiheuttavat haasteita Suomen kansantaloudelle.

– Vaikka Suomen koulutusjärjestelmä on laadukkuudessaan ja tasa-arvoisuudessaan maailmanlaajuisesti arvostettu, se ei tuota tällä hetkellä työvoimaa riittävästi työmarkkinoille. Korkeakoulujemme sisäänpääsykriteerit ovat tiukemmat ja sisäänottomäärät pienemmät kuin OECD-maissa yleisesti.

Tämä on johtanut siihen, että korkeakoulutettujen osuus maamme väestöstä on alle OECD:n keskiarvon kolmikymppisten ikäluokassa.

– Tällä hetkellä suomalainen korkeakoulutettu astuu työelämään huomattavasti myöhemmin kuin kansainvälinen kollegansa, koska hänellä menee vuosia sisäänpääsyn lykkääntyessä. Voikin aidosti kysyä, onko meillä todellakin tähän varaa, Niemistö sanoi.

Niemistö ehdottaakin, että kehittäisimme korkeakoulujemme sisäänpääsyjärjestelmää kohti eurooppalaista mallia, jossa kasvattaisimme opiskelijoiden sisäänottomääriä.

– Vastapainona helpommalle sisäänpääsylle edellytettäisiin opiskelijalta suoriutumista opinnoista vaatimusten mukaisesti, niin osaamistason kuin opiskelutahdin osalta.

VYY:n hallituksen puheenjohtaja Hannes Torppa: Kampuskehittämiselle on tarvetta

Myös Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan (VYY) hallituksen puheenjohtaja Hannes Torppa nosti esiin puheessaan  yliopiston kampuksen uudistamisen.

– Tulevien vuosien aikana yliopistokampuksen fyysinen olemus tulee muuttumaan ja muutokselle on myös tarvetta. Auditoriot ja luokkahuoneet kaipaavat päivitystä. Hiljaiset opiskelutilat ja ryhmätyötilat ovat olleet todella suosittuja, mikä kertoo tällaisten tilojen lisätarpeesta.

Torpan mukaan viihtyisä kampus kaipaa ympärilleen myös laadukkaita ravintoloita, kahviloita ja esimerkiksi liikuntatiloja.

– Odotamme innolla, että pääsemme osallistamaan opiskelijoita kampukseen kehittämiseen ja antamaan panoksemme, jotta Suomen kaunein kampus olisi tulevaisuudessa myös viihtyisin, toimivin ja turvallisin kampus.

Lukuvuoden avajaisten puheet kokonaisuudessaan:

Mitä mieltä olit jutusta?