Suomalaisen korruption suuri kuva – uutuuskirja nostaa esiin korruption kirjon ja hyvän ...

– Suomi on kansainvälisesti vertaillen alhaisen korruption maa. Tästä huolimatta olen vakuuttunut siitä, että hyvää hallintoa ja korruptiota tulee jatkuvasti tutkia myös Suomessa. Kuuluvathan nämä kysymykset demokraattisen yhteiskunnan ja oikeusvaltion peruspilareihin, professori Salminen korostaa.

Organisaatioiden johdolle asettuu erityisiä eettisiä vaatimuksia ja odotuksia muun muassa kansalaisten taholta. Kirja käsitellään aluksi hyvän hallinnon ja johtamisen käytännön kysymyksiä, joita ovat oikeudenmukaiset menettelyt, luottamus, vastuullisuus ja avoimuus.

Mitalin toinen puoli on korruptio. Kirjassa kuvataan, mitä ovat sekä korruption ulottuvuudet että moraaliset arviot alkaen epäeettisestä ja päätyen tuomittavaan? Käytännön tilanteissa korruptio esiintyy ilmi- ja piilokorruptiona, rakenteellisena korruptiona ja hyvä veli -verkostoina.

– On hyvä selvittää korruption syyt ja altistumisalueet. Näiden ”vaaravyöhykkeiden” tunnistamisen avulla tehostuu myös korruption torjunta”, Salminen katsoo.

Perusteellinen käsittely paljastaa rakenteissa ja verkostoissa lymyävän piilokorruption

Epäeettistä käyttäytymistä ja korruptiota vastaan taistellaan monella rintamalla. Kirja kartoittaa useita keinoja, joilla vahvistetaan eettistä perustaa sekä valvotaan ja torjutaan korruption räikeimpiä ilmiöitä.

Alan tutkimuksen ja kansalaisilta kerättyjen esimerkkitapausten kautta Rehellisyys maan perii -kirja nostaa esiin teemoja, joiden kautta eettisyys vahvistuu. Oikeusvaltiossa korruptiotapauksia on käsiteltävä avoimesti. Perusteellinen käsittely paljastaa Suomea vaivaavan piilokorruption, joka ilmenee rakenteissa ja verkostoissa. Hyvä hallinto vahvistuu virkamiesmoraalin ja bisnesetiikan avulla. Niillä vaikututetaan sekä johtajien että alaisten käyttäytymiseen.

Korruptiolle altistutaan monesta syystä. Jos niin sanottu maan tapa yleistyy, rakenteissa ja verkostoissa piilevä korruptio lisääntyy. Korruption uhka kasvaa ja valvonnan teho vähenee, mikäli organisaatiot ovat sulkeutuneita ja toimijat liikkuvat laillisuuden rajoilla. Esimerkiksi monimutkaiset omistusjärjestelyt johtavat helposti lähipiirien suosintaan ja kohtuuttomien etujen sulle-mulle-jakamiseen.

– Hyvän hallinnon lakiperusta tarvitsee lisäksi eettistä kehitystyötä ja koulutusta. On perusteltua edellyttää, että julkisorganisaatioilla ja yrityksillä on kyky ja välineet ratkaista eteen tulevia monimutkaisia eettisiä ongelmia. Korruptionvastainen strategia lisää tietoisuutta väärinkäytöksistä ja reformitarpeista.

Salminen muistuttaa, että kansalaiset arvioivat eettisyyttä paljon laajemminkin kuin lainmukaisuutena.

Ari Salminen, HTT, on hallintotieteen professori emeritus Vaasan yliopistossa. Hänellä on usean vuosikymmenen kokemus hallinnon ja johtamisen tutkijana, opettajana ja asiantuntijana. Hän on myös kysytty asiantuntija mediassa.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Professori Ari Salminen, p. 029 449 8342, ari.salminen(at)uwasa.fi

Ari Salminen kertoo kirjastaan Helsingin kirjamessuilla Messukeskuksessa perjantaina 26.10. klo 16 sekä lauantaina 27.10. klo 16 (osasto 6E69, Edita).

Ari Salminen
Rehellisyys maan perii. Tutkimus hyvästä hallinnosta ja korruption torjunnasta.
ISBN 978-951-37-7441-7
181 sivua.
Edita.
https://www.editapublishing.fi/muut/tuote/rehellisyys-maan-perii

Arvostelukappaleet medialle: asiakaspalvelu.publishing@edita.fi

Avainsanat: hyvä hallinto, etiikka, eettinen johtajuus, integriteetti, luottamus, vastuullisuus, avoimuus, Ari Salminen, korruptio, piilokorruptio, rakenteellinen korruptio, hyvä veli -verkostot, korruption torjunta, whistleblowing