Suomalaisten taloudellinen lukutaito toiseksi paras OECD:n tutkimuksessa - Suomen tulokset ...
Suomalaisten taloudellinen lukutaito on 30 maan vertailussa toiseksi korkein, selviää OECD:n uudesta tutkimuksesta. Korkein taloudellinen lukutaito oli Ranskassa. Tutkimuksen maista 17 on OECD-maita ja 13 OECD:n ulkopuolisia maita.
Tulokset Suomen osalta perustuvat Vaasan ja Tampereen yliopistojen tekemään tutkimukseen, jonka ovat tehneet Vaasan yliopiston taloustieteen professori Panu Kalmi ja Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen.
Tulokset Suomen osalta perustuvat Vaasan ja Tampereen yliopistojen tekemään tutkimukseen, jonka ovat tehneet Vaasan yliopiston taloustieteen professori Panu Kalmi ja Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen.
OECD:n taloudellisen lukutaidon määritelmä perustuu kolmeen eri osa-alueeseen: taloudelliseen tietämykseen, taloudelliseen käyttäytymiseen ja taloudellisiin asenteisiin. Suomi oli tasaisen vahva kaikilla näillä osa-alueilla.
Taloudellista tietämystä mitattiin esimerkiksi korkotasoon ja inflaation ymmärtämiseen liittyvillä kysymyksillä, taloudellista käyttäytymistä esimerkiksi budjetointiin, laskujen maksamiseen ja ostovertailuihin liittyvillä kysymyksillä, ja taloudellisia asenteita säästämiseen ja suunnitelmallisuuteen liittyvillä kysymyksillä.
Vaikka Suomessa taloudellinen lukutaito on huippuluokkaa, näin ei ole kaikkialla. OECD:n mukaan puutteellinen taloudellinen lukutaito on maailmanlaajuinen ongelma. Erityisesti korkotason ja sijoitusten hajauttamisen merkityksen puutteellinen hahmottaminen on OECD:n mukaan huolestuttavaa. Taloudellista osaamista tulisi parantaa entistä systemaattisemmin peruskoulutuksessa. Lisäksi rahoitusvalvonnan ja kuluttajansuojan tulisi ottaa taloudellisen lukutaidon haasteet huomioon, toteaa OECD.
OECD:n tulokset esiteltiin korkean tason globaalissa symposiumissa Aucklandissa, Uudessa Seelannissa, keskiviikkona 12.10. Raportin esitti OECD:n taloudellisesta koulutuksesta vastaavan osaston johtaja Flore-Anne Messy. Tutkimuksen aineisto oli kerätty vuosien 2014–2015 aikana. Siihen osallistui yli 50 000 18–79 vuoden ikäistä aikuista 30 eri maasta.
Suomen osalta tulokset kerättiin helmi–huhtikuussa 2014. Tutkimukseen osallistui noin 1500 aikuista. Tulokset on Suomen osalta ensi kertaa esitelty lokakuussa 2014. Ne on myös julkaistu Kansantaloudellisen aikakauskirjan numerossa 1/2016.
Uuden OECD-vertailun tulosten uutisarvo Suomen kannalta on siinä, että Suomen tulokset sijoitettu kansainväliseen kontekstiin. Suomi oli ainoa tutkimukseen osallistuneista maista, jossa aineiston keräsivät yliopistot kansallisten rahoitusalan viranomaisten sijaan. Tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia, OP-Pohjolan tutkimussäätiö, Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE, Liikesivistysrahasto, Vaasan Aktia-säätiö, sekä Pörssisäätiö. Aineiston keräsi TNS Gallup Vaasan ja Tampereen yliopistojen toimeksiannosta.
Lisätietoja: Professori Panu Kalmi, Vaasan yliopisto, p. 044 712 3049
Tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen, Tampereen yliopisto, p. 040 190 9781
OECD:n raportti OECD / INFE International Survey Adult Financial Literacy Competencies
Mitä mieltä olit jutusta?