Suomen ja Saksan välillä eroja kohteliaisuudessa, humaltumisessa ja henkilökohtaisessa tilassa
Maankuulu, vuonna 1986 Suomeen muuttanut saksalainen Roman Schatz piti Vaasan yliopistolla keskiviikkona luennon otsikolla ”Oikein väärin ymmärretty – suomalais-saksalaisia kulttuurieroja”. Saksalaiseen viikkoon kuuluvalla luennollaan Schatz esitteli monia asioita, joissa suomalainen ja saksalainen kulttuuri eroavat toisistaan.
– Suomalaiset pystyvät sanomaan neljällä sanalla sen, mihin saksalaisilla menisi kolme minuuttia, ja amerikkalaisilla puoli tuntia. Jos saksalaisten ja suomalaisten keskusteluja verrattaisiin pallopeleihin, olisi saksalaisten keskustelu pingistä, ja suomalaisten keilausta, Schatz vertaa.
– Suomalainen odottaa kärsivällisesti suunvuoroa siinä missä saksalaiset keskeyttävät jatkuvasti keskustelutoverinsa.
Eroja kohteliaisuudessa
Suomalaisten vähäsanaisuus voidaan kokea myös tylynä. Kun suomalainen pyytää kahvilassa ystäväänsä ojentamaan sokerin, hän sanoo yleensä vain ”Anna sokeri”. Saksalaisella sama pyyntö kuulostaisi seuraavalta: ”Könntest du mir bitte die Zucker geben”.
– Saksan kielen sana ”bitte” vastaa englannin kielen sanaa ”please”, jollaista suomen kielestä ei löydy lainkaan, Schatz sanoo.
– Saksassa ihmisiä myös teititellään usein. Sinunkaupat tarkoittavat Saksassa jonkinlaista lähempää suhdetta, jota ei esimerkiksi esimiehen ja alaisen välillä käsitetä olevan. Suomalaiset sinuttelevat oikeastaan kaikkia asemasta riippumatta.
Humaltumista eri tarkoituksissa
Suomalainen saattaa aivan hyvin istua alasti saunan lauteilla esimiehensä kanssa tai nähdä tämän kovassa humalassa pikkujouluissa. Silti töissä esimiehen auktoriteetti on ehjä. Jos Saksassa esimiehen nähtäisiin törttöilevän humalassa, ei hänellä olisi maanantaina töihin enää mitään asiaa.
– Humaltumisessa on myös maiden välisiä eroja. Saksalainen juo niin paljon kuin pystyy, mutta ei halua näyttää sitä, eikä menettää kontrolliaan. Suomalainen taas juo niin paljon kuin pystyy juuri siksi, että pääsisi hetkellisesti eroon itsekontrollistaan, Schatz selittää.
Henkilökohtainen tila
Kontrollia pidetään Suomessa negatiivisena ja Saksassa positiivisena asiana. Saksassa pomolta halutaan kysyä neuvoa työtehtävissä, ja ohjeiden saaminen sekä työn seuraaminen on suotavaa.
– Suomessa pomon ilmestyminen selän taakse nähdään todella negatiivisena asiana, Schatz sanoo.
Suomalainen myös tarvitsee saksalaista suuremman kommunikaatioetäisyyden. Jos keskustelukumppani tulee puhumaan liian lähelle, kokee suomalainen asian vaivaannuttavaksi: suomalaisten keskimääräinen ”henkilökohtainen tila” on 70 cm, kun saksalaisilla se on 40 cm.
– Summa summarum. Kun kaksi eri kulttuurin jäsentä kommunikoi keskenään, aina sattuu ja tapahtuu, Schatz lopettaa.
Mitä mieltä olit jutusta?