Suomen talouskehitys polkee paikallaan
Suomen talouden näkymät ja kilpailukyky -seminaarissa tiistaina 30.9. pohdittiin Suomen talouden näkymiä, mitä rakennemuutoksia tarvitaan sekä miten edistää työhyvinvointia ja työuria. On panostettava kasvuedellytysten luomiseen, luovuuteen sekä työhyvinvointiin.
Yritysten kasvuedellytykset turvattava
OP-Pohjola asiantuntijapäällikkö Maarit Lindström kertoi Suomen talouden näkymistä sekä talouden rakennemuutosten haasteita. Hänen mukaansa Suomen talouskehitys noudattaa euroalueen yleistä kehitystä, jossa elpyminen kangartelee.
- Maailmantalouden kauppa on tällä hetkellä hidasta. Venäjän tilanteen taloudelliset vaikutukset näkyvät euroalueella muun muassa talouskasvun hidastumisena. Suomen vienti vetää huonosti, Lindström selittää nykyisen tilanteen syitä.
- Tilanne on huolestuttava kilpailukyvyn ja talouskasvun näkökulmasta. Rakenteelliset muutokset, kuten eläkeiän nosto, realisoituvat valitettavan hitaasti.
Lindström mukaan yritysten kasvuedellytyksiä on kohennettava. Yritysten kilpailukyvyn lähteitä tulisi uudistaa entistä rohkeammin. Myös julkista sektoria on tehostettava etenkin rakenneohjelman avulla.
- Meneillään oleva sopeutumisen vaihe on käännettävä voitoksi. Mahdollisuuksia on käyttämättä muun muassa digitalisaation ja teollisen internetin alueilla. Palveluiden vientiin sekä pk-yrityksiin tulee satsata, Lindström kehottaa.
Luovuuteen panostavat selviävät
Vaasan yliopiston taloustieteen professori Hannu Piekkola on Lindströmin kanssa samaa mieltä.
- Suomalaisten yritysten tuottavuuden romahtaminen on pitkäaikainen ongelma. Investoinnit ovat vähäisiä ja kokonaistuottavuuden kasvu heikkoa.
Piekkola panostaisi luovuuteen ja aineettoman pääoman kehittämiseen. Perinteisillä työvoimavaltaisilla aloilla työpaikat vähenevät.
- Johtamiseen, markkinointiin ja tuotekehitykseen panostavat yritykset selviytyvät muita paremmin. Tulevaisuuden työtekijät ovat moniosaajia, jotka ratkaisevat Suomen menestyksen, Piekkola arvioi.
Työhyvinvoinnilla menestystä?
Aalto yliopiston taloustieteen professori Pekka Ilmakunnas pohti esityksessään työhyvinvoinnin ja yritysten menestymisen välistä suhdetta.
- Työhyvinvoinnilla on vaikutuksia yksilötasolla, mutta vaikutukset heijastuvat myös yrityksiin ja sitä kautta koko kansantalouteen, Ilmakunnas selittää.
- Rahallisen arvion asettaminen työhyvinvoinnille on kuitenkin hyvin vaikeaa, erityisesti koko kansantalouden tasolla.
Työhyvinvoinnin, johtamisen ja yrityksen menestymisen välisten suhteiden tutkiminen on haastavaa. Ilmakunnaksen mukaan tulevaisuuden työmarkkinoilla entistä paremmalla johtamisella ja työoloilla saadaan pidempiä työuria, mutta myös muita kannustimia ja eläkeiän muutoksia tarvitaan.
- Työhyvinvointi on keino houkutella työntekijöitä, erityisesti innovatiivisilla aloilla.
Vaasan yliopiston taloustieteen oppiaineen järjestämä tilaisuus perustuu Tekesin rahoittamaan innovaatiotutkimusprojektiin INNOEUROPE 2013–2014 ”Aineeton pääoma – osaamisen ja lisäarvon tukeminen Euroopassa”, jossa ovat mukana Hannu Piekkola ja Johnny Åkerholm.
Mitä mieltä olit jutusta?