Tuulta, aurinkoa ja lämpöpumppuja - ovatko ne reseptimme energiarikkauksiin?

Välisuon mukaan energiamurros on todellisuutta, energiatuotannon tulee muuttua puhtaammaksi ja fossiilisista polttoaineista pitää vaihtaa kestävämpiin, uusiutuvan energian ratkaisuihin. Mutta mitkä ovat Pohjanmaan uhat ja mahdollisuudet tämän muutoksen keskellä? Millaisia energiaresursseja meillä on käytettävissämme?

– Meillä on metsää, turvetta ja koskia. Näitä on jo paljon käytössä, nyt tarvitaan palettiin jotain uutta, Välisuo sanoo.

Uusi voi olla Välisuon mukaan esimerkiksi tuulivoimaa, aurinkosähköä tai lämpöpumppuja ja lämmön varastointia.

– Mikseivät maanviljelijät voisi itse laittaa tuuliturbiineja? – uusia ratkaisuja on vaikka kuinka paljon, niitä ei vain vielä ole otettu käyttöön. Nyt isot firmat rakentavat näitä ja käärivät voitot. Ajattelumallit tuulivoimasta ovatkin paljolti sellaisia, että pohjalainen talonpoika vastaan saksalainen energiaparoni. Tosiasiassa 70 prosenttia tuulivoimayhtiöistä on suomalaisia, Välisuo huomauttaa.

Energiarikkaudet sheikkien sijaan suomalaisille maanomistajille?

Energiamurroksessa piileekin energiantuotannon demokratisoitumisen mahdollisuus. Isoimmat rikkaudet eivät ehkä tulevaisuudessa mene Saudi-Arabian öljysheikeille, vaan suomalaisille maanomistajille.

– Maaseutu on ennen tuottanut ruokaa koko Suomelle, mutta nyt maatalous on entistä harvempien käsissä ja siitä saadut tulotkin ovat kutistuneet. Energiamurros tuo maaseudulle uuden mahdollisuuden – maaseudun pitäisi ryhtyä tuottamaan energiaa koko Suomelle ja vientiin, Välisuo kannustaa.

Eivätkä maanomistaja ja kunnat ole ainoita, jotka voivat hyötyä uusista energiarikkauksista. Välisuon mukaan jokaisella kiinteistöomistajalla on mahdollisuuksia: he voivat laittaa kiinteistöön maalämmön tai hyödyntää aurinkosähköä, joka omaan käyttöön tuotettuna on jo kustannustehokasta.

Välisuo kertoo tehneensä laskelmia, kuinka paljon kuntien olisi tuotettava energiaa yli oman tarpeen, jotta koko Suomi voisi saada energiansa hajautetuista ja uusiutuvista lähteistä. Hän on ottanut laskelmiin esimerkkitapaukseksi Teuvan kunnan.

– Jos energiantuotanto jaetaan tasan pinta-alan mukaan kaikille kunnille, niin Teuvan oma osuus tästä kansallisesta energiavajeesta voitaisiin kattaa lisäämällä metsäbiomassan käyttöä, joka kestävällä tasolla kattaisi tarpeesta noin 10 prosenttia, lisäämällä maalämmön käyttöä tai aurinkovoimaa, jotka toisivat kukin korkeintaan 20 prosenttia. Vastaavasti kymmenen uutta neljän megawatin tuuliturbiinia kattaisi 60 prosenttia tästä energiavajeesta. Ei siis ole yhtä suurta ratkaisua, jota hyödyntää, vaan energiarikkauksien resepti on löydyttävä monista eri aineksista.

Minä & tiede -yleisöluennot Vaasan yliopistolla:

• To 7.3. klo 18 Tuulta, aurinkoa ja lämpöpumppuja – Pohjanmaan resepti energiarikkauksiin? tutkijatohtori, TkT Petri Välisuo
• To 11.4. klo 18 Kohtaa kiireinen mieli, tunnista toimivat tavat – taitoja parempaan työelämään professori, KTT, FT Liisa Mäkelä

Minä & tiede -luennot pidetään Vaasan yliopiston päärakennuksen Kurtén-auditoriossa Palosaarella. Ne ovat maksuttomia ja avoimia kaikille kiinnostuneille. Professori Liisa Mäkelä pitää luentonsa Vaasan lisäksi myös Seinäjoella, eli Apila-kirjastossa osana Tietoprovinssi-tapahtumaa 26. maaliskuuta klo 17.

Minä & tiede -luennot ovat keskustelevia tapahtumia keskellä kaupunkia. Niissä käsitellään ajankohtaisia aiheita kansantajuisesti. Vaasan yliopisto haluaa olla oman alueensa arjessa mukana tukemassa alueen menestystä ja kansainvälistymistä. Yliopisto haluaa näkyä ja kuulua siellä, missä ihmiset ovat: kaupungilla, kahvipöydissä ja verkossa.

Lisätiedot:

Tutkijatohtori Petri Välisuo, Vaasan yliopisto, puh. 029 449 8330, sähköposti: petri.valisuo(at)uwasa.fi