Vaasan yliopisto ideoi tulevaisuuden ratkaisuja pääministerille

Vaasan yliopiston tutkijat esittivät pääministerille ratkaisuja neljään teemaan, jotka haastavat suomalaista yhteiskuntaa tulevaisuudessa.

– Tulemme huomioimaan nämä ratkaisut tulevaisuusselonteossa, lupasi Sipilä.

Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto kertoi aluksi pääministerille yliopiston rohkeista uudistuksista ja vahvuusalueista.

– Olemme varmoja siitä, että yliopiston koko ei määrittele suorituskykyä. Sen sijaan valitut painopisteet tarvitsevat kriittisen massan, joka onkin nyt saavutettu, Kuusisto sanoi ja toivoi hallitukselta malttia yliopistojen ohjaus- ja rahoitusjärjestelmän muutoksiin.

Sipilä kertoi yliopistolaisille, kuinka hallitus on joutunut tekemään kaudellaan raskaita ja kipeitäkin päätöksiä. Nyt kuitenkin tämä vaihe pitäisi pääministerin mukaan pystyä pikkuhiljaa jättämään taakse ja suunnata kohti tulevaisuuden kysymyksiä.

– Lähdemme nyt vahvemmin ennakoimaan ja otamme isot joukot mukaan miettimään tulevaa, hän sanoi.

Vaasan yliopistolla järjestetty tapahtuma olikin osa valtioneuvoston tulevaisuustyötä. Vastaavia tilaisuuksia on järjestetty aiemmin Helsingissä, Oulussa ja Turussa.

Kun hallitus aloitti toimintansa, ongelmana oli suuri työttömyys ja varsinkin kova nuorisotyöttömyys. Talous on piristynyt, ja nyt puhutaan jo työvoimapulasta.

– Tämä on koulutukselle iso haaste. Meidän pitää seuraavan 10 vuoden aikana kouluttaa uudelleen miljoona suomalaista. Miten tähän pystytään nykyisellä koulutusrakenteella vastaamaan, siihen ei ole toistaiseksi vastausta, Sipilä totesi.

Tilaisuuden juonsivat Vaasan yliopiston InnoLab-tutkimusalustan johtaja Mari K. Niemi ja Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Kim Kujala. He pyysivät ensimmäiseksi lavalle Johtamisen yksikön tiimin.

Haaste: Kohti kestävää ja osallistavaa talouskasvua 2020

Johtamisen yksikön professorit ja tutkijat olivat ottaneet haasteekseen kestävän ja osallistavan talouskasvun. Keskustelijoina ja ratkaisujen esittäjinä olivat professorit Adam Smale (pj.), Marko Kohtamäki, Tommi Lehtonen sekä tutkijatohtori Susanna Kultalahti.

Professori Kohtamäen mukaan tähän päästäisiin paremmalla johtamisella ja reaaliaikaisella strategialla. Susanna Kultalahti puolestaan kannustaisi yritykset kykyhautomoiksi ja esimiehet jatkuvan oppimisen valmentajiksi. Pääministeri innostui selvästi esimerkiksi professori Tommi Lehtosen ehdotuksesta ottaa käyttöön vastikkeellinen perustulo, jonka perusteena olisi palkaton hoivatyö. (Lue lisää Tommi Lehtosen blogista: Työn ja toimeentulon murros)

Haaste: Suomen kilpailukyky tulevaisuudessa

Laskentatoimen ja rahoituksen yksikön professorit ja tutkijat kertoivat, miten turvata Suomen talouden kilpailukyky tulevaisuudessa.  Talouden kilpailukyvystä olivat keskustelemassa professorit Panu Kalmi (pj.), Marko Järvenpää, Timo Rothovius ja tohtorikoulutettava Siru Lönnblad.

Professori Järvenpää esitti, että yritysten tuottavuutta olisi parannettava kehittyneen taloustiedon ja kannustavan ohjauksen avulla. Lönnblad puolestaan sanoi, että verotuksen ennustettavuudesta ja veropohjasta olisi pidettävä huolta. Hän esitti myös suurten ansiotulojen rajaveroasteen laskemista viiteenkymmeneen prosenttiin. Rahoituksen professori Timo Rothovius sanoi riskipääoman saatavuuden olevan pullonkaula. Lisäksi toimivat sijoitusmarkkinat tarvitsisivat kaikenkokoisia sijoittajia. Kotitaloudet olisi saatava samalle viivalle instituutioiden kanssa. Hän ehdottikin, että otettaisiin käyttöön osakesäästötili.

Haaste: Yritysten tulos nousuun markkinointi- ja viestintäosaamisella

Markkinoinnin ja viestinnän yksikön haasteena oli tulosten paraneminen markkinoinnin ja viestinnän avulla. Panelisteina olivat professorit Pirjo Laaksonen (pj.) ja Merja Koskela sekä tutkijatohtori Tiina Leposky ja Henna Syrjälä. Pirjo Laaksonen näytti pääministerille ja yleisölle World Economic Forumin tilastoja, joiden mukaan Suomi on innovaatiotoiminnassa sijalla neljä, mutta markkinoinnin käytössä tuotteiden ja palveluiden erilaistamiseksi Suomi on vasta sijalla 87.

– Mitä jos suomalaiset osaisivat myydä niitä tuotteita, joita keksivät, Laaksonen ehdotti.

Pääministerille näytti jäävän mieleen etenkin tutkija Henna Syrjälän ehdottama mustikkasmoothie eli välipalaistumisen ja ruuan terveellisyyden onnistunut yhdistäminen.

Haaste: Millainen on tulevaisuuden sähköjärjestelmä?

Nyt ollaan Vaasan ydinosaamisen alueella, sanoi ministeri Sipilä, kun keskustelun aiheeksi tulivat sähköverkkojen tulevaisuuden haasteet. Panelisteina olivat sähkötekniikan professorit Kimmo Kauhaniemi (pj.), Lauri Kumpulainen ja Hannu Laaksonen.

Kumpulainen ehdotti älykkäitä ratkaisuja, kuten älykkäitä suojausta ja automaatiota sekä kaapeloinnin jatkamista, varavoimaa, energiavarastointia. Laaksonen puolestaan kertoi microgrid-konseptista, jossa käytössä on hajautettuja ja joustavia energiaresursseja. Nämä parantavat verkon luotettavuutta ja lisäävät energiaomavaraisuutta.

– Onkos microgrideissä saarekekäyttöä, kysyi tähän pääministeri asiantuntevasti.

Paneelin loputtua yleisöllä oli mahdollisuus tehdä kysymyksiä. Leppoisasti esiintynyt pääministeri päätti aivan lopuksi haastatella tilaisuuden juontajia videolle pyytäen heitä tiivistämään tilaisuuden annin: https://twitter.com/twitter/statuses/989077901906718720