Väitös 16.6: Globalisaatio ei näytä heikentävän murteiden asemaa
FM Sara Nyholmin ruotsin kielen alaan kuuluva väitöskirjatutkimus Närpesungdomars intraspråkliga beteende – En attitydundersökning med framtidsperspektiv tarkastetaan lauantaina 16.6.2012 alkaen klo 12 auditorio Kurténissa (Tervahovi).
Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Lars-Erik Edlund (Umeå universitet) ja kustoksena professori Nina Pilke (Vaasan yliopisto).
Murteiden ei välttämättä tarvitse menettää asemaansa, vaikka kansainvälisesti käyttökelpoisia kieliä opiskellaan ja käytetään yhä enemmän. Sen sijaan murteet vahvistavat asemaansa osana sosiaalista identiteettiä. Tämä käy ilmi Nyholmin väitöstutkimuksesta, jossa hän tutkii närpiöläisten nuorten kielenkäyttöä.
– Nuoret pitävät omaa murrettaan parhaana ja puhuvat murretta lähipiirin kanssa. Asennoituminen yleiskieleen on myönteistä, kunhan se ei uhkaa murretta, Nyholm kertoo.
Murre tekee naisesta mukavamman
Tulokset osoittavat, että kielivalinta on naisille merkityksellisempää kuin miehille. Tutkimukseen osallistuneet nuoret kokevat murretta puhuvat naiset myönteisemmin kuin yleiskieltä puhuvat.
– Murre tekee naisesta kiltimmän, luotettavamman, mukavamman, inhimillisemmän ja hauskemman. Häntä pidetään myös parempana johtajana. Sen sijaan murre ja yleiskieli eivät vaikuta yhtä paljon siihen, millaiseksi nuoret kokevat miehen. Tutkimuksen mukaan myönteisen kuvan kannalta on erityisen tärkeää, että naiset valitsevat "oikean" kielen eri tilanteissa. Miehen kielivalinnoilla ei ole yhtä suurta merkitystä, kertoo Nyholm.
Murteesta kannetaan huolta
Paremmat viestintämahdollisuudet johtavat myös kielenkäytön muuttumiseen ja haastavat aiemman kielellisen identiteetin. Murteiden käyttöalueet kaventuvat yhä enemmän ja maantieteellisesti laajemmin käyttökelpoisemmat kielet tulevat tärkeämmiksi. Kielet ja niiden varieteetit, jotka rajautuvat tietylle alueelle, saattavat globalisaation takia kasvaa yhä merkityksellisemmiksi yksilön identiteetin kannalta. Kun kielirajat uhkaavat hävitä, omasta kielestä ja sen varieteetista huolehtiminen on entistäkin tärkeämpää.
Nyholmin tutkimukseen osallistui 221 nuorta Närpiön yläasteelta, lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta. Nuoret ovat 13–17-vuotiaita. Suurin osa heistä puhuu Närpiön murretta, jotkut puhuvat jotain muuta Pohjanmaan murretta, kun taas jotkut eivät puhu murretta lainkaan.
Mitä mieltä olit jutusta?