Väitös 4.12: Tunteiden herättäminen synnyttää dialogia johtoryhmässä
Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Taina Savolainen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Riitta Viitala (Vaasan yliopisto).
Väitöskirja tarkastelee sitä, miten organisaatioiden johtoryhmät saavat dialogin syntymään.
– Dialogi on vuorovaikutuksen muoto, jossa ajatellaan yhdessä ja synnytetään uutta ymmärrystä ja tietoa. Dialogia on joskus verrattu jazz-musiikkiin, jossa yksi saa idean, toinen tarttuu siihen ja kolmas jalostaa sitä edelleen. Ajatukset virtaavat osallistujien yrittämättä myydä omia mielipiteitään tai taivutella toisiaan, kuvailee Erkkilä luontevan dialogin tunnusmerkkejä.
Organisaatioiden johtamisen tutkimuksissa on havaittu, että johtoryhmät vaikuttavat eniten organisaation menestykseen. Johtoryhmät kohtaavat koko ajan taloudellisia, kilpailullisia, eettisiä ja ympäristöllisiä vaatimuksia ja paineita. Näistä alati tulevista uusista haasteista selviytyäkseen johdon on välttämätöntä kyetä paitsi toimimaan hyvin yhdessä myös luomaan uutta ajattelua, ratkaisemaan asioita uusilla tavoilla. Tämä tarkoittaa kykyä käydä dialogia.
– Keskeistä on luottamuksen ilmapiiri ja se, että ei ole olemassa oikeampia tai väärempiä tai parempia ja huonompia ajatuksia ja näkökulmia – on vain erilaisia. Pyrkimys dialogissa on saada ne kaikki näkyviin, jotta yhdessä voidaan nähdä asiat uusin silmin ja löytää ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. Dialogin tuloksena johtoryhmä saa syntymään sellaista ajattelua, jota ei vielä hetki sitten ollut olemassa, kertoo Erkkilä.
Dialogiin kykenevä johtoryhmä luo uutta
– Dialogin merkitys korostuu erityisesti innovoinnissa. Samalla tutkimuksissa painotetaan sitä, että ihmiset tulisi nimenomaan kutsua dialogiin. Johtoryhmät eivät voi pelata henkilökemioiden varassa, mikä taas arkielämässä usein koetaan jopa edellytyksenä dialogille. Siitä, kuinka dialogi voidaan saada syntymään, ei ole kuitenkaan ollut tutkittua tietoa. Se innosti minua tutkimuksen pariin, sanoo Erkkilä.
Erkkilä tarkasteli dialogia toimintana ja sisältönä. Toiminnalla tarkoitetaan johtoryhmän jäsenten osallistumisen aktiivisuutta ja vuorovaikutuksen keskinäistä tasapainoa. Sisällön tarkastelussa Erkkilä pyrki ymmärtämään, mitä osallistujien välillä tapahtuu silloin, kun dialogi on syntymässä. Tutkimuksen aineisto muodostui kolmesta johtoryhmästä, joiden kokouksia havainnoitiin kutakin kaksi kertaa.
Kuusi tapaa herättää dialogia johtoryhmässä
– Aineistosta hahmottui johtoryhmien vuorovaikutuksesta dialoginen, keskittynyt, hajaantunut ja monologinen tapa toimia yhdessä. Syvennyin erityisesti dialogiseen vuorovaikutukseen pyrkimyksenäni löytää tapoja, jolla dialogit syntyvät. Näkökulmanani oli avainhetken käsite, jolla tarkoitetaan puhetekoja, joissa on jotain sellaista erityistä, joka sytyttää johtoryhmän jäsenet dialogiin. Avainhetkien avulla siis kutsutaan ja houkutellaan johtoryhmä dialogiin. Koska johtoryhmien keskeinen tehtävä on katsoa tulevaisuuteen, olin erityisen kiinnostunut sellaisten dialogien syntymisestä, joiden tuloksena johtoryhmät luovat yhteistä ymmärrystä ja uutta tietoa.
Tutkimuksessa paljastui kuudenlaisia puhetekoja, joilla yritysten johtoryhmät saavat dialogin syttymään. Dialogin herättää, kun viesti poikkeaa siitä, mihin on totuttu, kun se herättää tunteita tai se on onnistuttu muotoilemaan hyvin. Toisaalta dialogi saadaan heräämään myös pelkistämällä käsiteltävää asiaa liikaa, tarjoilemalla näkökulmia ja konkretiaa tai esittämällä konkreettinen ehdotus liian varhain.
– Käytännön johtoryhmätyöskentelyssä avainhetkiä voikin tietoisesti pyrkiä synnyttämään, kun tietää mistä naruista vetää, vinkkaa Erkkilä.