Väitös: Kuka määrää hyvinvointipalveluiden tulevaisuuden? – vaikutusvalta riippuu lompakon paksuudesta

– Tähän ovat johtaneet tuloksellisuuden vahva painottaminen hyvinvointipalveluissa ja sen seurauksena lyhytjänteinen päätöksenteko sekä kasvava eriarvoisuus, sanoo Vaasan yliopistossa perjantaina 3. huhtikuuta väittelevä Pernaa.

Pernaa tutki väitöskirjassaan hyvinvointipalveluiden päätöksentekoon liittyvää osallisuutta anonyymin Delfoi-asiantuntijapaneelin avulla. Paneeliin osallistui joukko kokeneita viranhaltijoita, luottamushenkilöitä sekä sote-järjestöjen edustajia ympäri Suomea. Osallistujille annettiin tulevaisuusväitteitä kansalaisten osallistumisesta päätöksentekoon. He arvioivat väitteiden toteutumisen todennäköisyyttä ja toivottavuutta.

– Asiantuntijat olivat sitä mieltä, että avoin keskustelu prioriteeteista hyvinvointipalveluiden tuottamisessa ja siitä, mitä palveluja tulisi tuottaa julkisesti, olisi tarpeen. Toisaalta vastauksista kävi ilmi, että osallistamiseen ja avoimeen keskusteluun ei olla vielä kykeneväisiä, sanoo Pernaa.

Yksityisten palveluiden kuluttaja-asiakkaalla on vaikutusvaltaa

Pernaan mukaan kuluttaja-asiakkuus hyvinvointipalveluissa korostuu, ja vaikuttaminen onkin vahvassa kytköksessä yksityisten palveluiden ostamiseen. Paneelin asiantuntijat näkivät, että jatkossa "raha ratkaisee" nykyistäkin enemmän, ja tämä lisää eriarvoisuuden kasvua.

– He, joilla on rahaa, pystyvät ostamaan palveluita yksityisesti. Tämä näkyy myös yksityisten sairausvakuutuksien kasvuna. Paneelissa ei nähty mahdollisuutta, että hyvinvointipalveluihin liittyviin päätöksiin voitaisiin vaikuttaa juuri muuten kuin yksityisten palveluiden kuluttaja-asiakkaina.

Pernaan mukaan kansalaisten osallistaminen lisäisi hyvinvointipalveluihin liittyvien päätösten oikeutusta ja hyväksyttävyyttä. Osallistavia vaikuttamistapoja tulisikin kehittää, eikä vain jumiutua vanhoihin päätöksentekojärjestelmiin. Hän mainitsee hyvinä esimerkkeinä kansalaisraadit ja asiakasraadit. Kuntalain mukaan kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä pitää jo nytkin olla edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kunta voi kuitenkin vapaasti päättää siitä, miten se tämän velvollisuutensa käytännössä toteuttaa.

– Parhaimmillaan kyse on oikeasta osallistamisesta päätöksentekoon, huonommillaan vain informoinnista, Pernaa sanoo.

Mitä epävarmempi ja kompleksisempi tulevaisuus – sitä tärkeämpää olisi tarkastella toivottua suuntaa

Pernaa muistuttaa, että elämämme koostuu erilaisista systeemeistä ja niissä tapahtuvista ilmiöistä, jotka ovat suurelta osin kytköksissä toisiinsa. Muutokset eivät tapahdukaan tyhjiössä, vaan niiden vaikutukset ulottuvat yhä laajempiin kokonaisuuksiin yhä kompleksisimpina haasteina.

Parhaillaan ympäri maailmaa eletään koronavirusepidemian varjossa. Koronaviruksen aiheuttamat vaikutukset ovat esimerkki kompleksisesta ilmiöstä, jonka vaikutuksia on hyvin vaikea ennustaa tai ennakoida. Vastaamiseen ei myöskään ole olemassa oikeita ratkaisuja, vain mahdollisimman hyviä.

Kun kompleksisuus ja epävarmuus tulevasta lisääntyy, sitä oleellisempaa on Pernaan mukaan tarkastella tulevaisuuden toivottua suuntaa yhteisön ja sen arvojen näkökulmasta.

– Toivotun tulevaisuuden määrittelyyn ei riitä asiantuntijoiden näkemys, eivätkä nykyiset edustukselliset päätöksenteon rakenteet enää riitä heijastamaan kansalaisten näkemystä siitä, mihin tätä yhteiskuntaa suunnataan.

Pernaan mukaan hyvinvointipalveluiden tulevaisuus on tästä hyvä esimerkki. Kun hyvinvointipalveluihin kohdistuvat resurssit eivät kasva samaa tahtia odotusten kanssa, on kyseessä kompleksinen kokonaisuus ja yhtälö, jota ei voida ratkaista.

– Tutkijan ja julkishallinnon kehittämisen näkökulmasta asiaa tulisi lähestyä kansalaisia osallistaen. Parhaimmillaan osallisuus tukee edustuksellista päätöksentekoa, se ei ole sen vastakohta, Pernaa muistuttaa.

Väitöstilaisuus

HTM Hanna-Kaisa Pernaan sosiaali- ja terveyshallintotieteen alaan kuuluva väitöstutkimus ”Hyvinvoinnin toivottu tulevaisuus – tarkastelussa kompleksisuus, antisipaatio ja osallisuus” tarkastetaan perjantaina 3.4.2020 klo 12 Vaasan yliopistossa. Väitöstilaisuus järjestetään etäyhteyden kautta: https://uwasa.zoom.us/j/316842935

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Jari Stenvall (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Pirkko Vartiainen.

Lisätiedot

Hanna-Kaisa Pernaa, puh. 040 558 0832, hanna-kaisa.pernaa@uwasa.fi

Pernaa, Hanna-Kaisa (2020). Hyvinvoinnin toivottu tulevaisuus – tarkastelussa kompleksisuus, antisipaatio ja osallisuus. Acta Wasaensia 443. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.

Julkaisun pdf: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-910-5

Väittelijän tiedot

Hanna-Kaisa Pernaa on syntynyt Vaasassa vuonna 1971. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Vaasan yhteislukiosta vuonna 1991. Pernaa valmistui hallintotieteiden kandidaatiksi vuonna 2013 ja maisteriksi vuonna 2014 Vaasan yliopistossa.

Pernaa toimi ennen jatko-opintojaan, eli vuodesta 1997 vuoteen 2015, sairaanhoitajana ja apulaisosastonhoitajana lasten erikoissairaanhoidossa Vaasan keskussairaalassa.