Venäjä-pakotteiden tutkija Denis Davydov: Suomalaisten yritysten kannattaisi varautua epävarmuuden ja riskien lisääntymiseen

– Venäjän vastaiset taloudelliset ja poliittiset sanktiot sekä Venäjän vastatoimet tekevät liiketoimintaympäristöstä epävakaamman ja vaikeammin ennustettavan. Tällä on kielteisiä vaikutuksia kaikkiin Venäjän markkinoilla toimiviin yrityksiin, sanoo Denis Davydov.

Tiistai-illan uutisten mukaan Euroopan unionin ulkoministerit ovat päässeet sopuun uusista Venäjä-pakotteista. Nämä pakotteet ovat vastalause Venäjän päätökselle tunnustaa Ukrainan separatistialueiden itsenäisyys. Pakotteita aiotaan tällä erää kohdistaa venäläispankkeihin ja henkilöihin.

EU on varautunut ottamaan myöhemmin käyttöön myös lisää sanktioita, mikäli Venäjä jatkaa kriisin laajentamista. EU voi laajentaa pakotteita myöhemmin erilaiseen taloudelliseen toimintaan ja teknologiavientiin. Lisäksi Saksa on päättänyt laittaa Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeen jäihin.

– Koska Venäjä on suhteellisen suuri energian viejä, Suomelle ja Euroopan unionille voi aiheutua lisäkustannuksia pakotteiden kiristämisestä. Suomalaisten yritysten kannattaa varautua epävarmuuden ja riskien lisääntymiseen, Davydov sanoo.

Venäjä-pakotteilla erilainen vaikutus eri maiden yrityksiin

Davydov julkaisi viime vuonna Venäjä-pakotteiden vaikutusta tarkastelleen tutkimusartikkelin yhdessä Aalto-yliopiston apulaisprofessori Jukka Sihvosen ja Suomen Pankin vanhemman neuvonantajan Laura Solangon kanssa. Tutkimuksen mukaan Venäjä-pakotteet vaikeuttivat joka kuudennen yrityksen toimintaa ensimmäisenä asettamisvuotena. Tutkimuksessa analysoitiin tekoälyn avulla yritysten vuosikertomuksia vuosilta 2014–2017. Mukana oli yli 3000 yrityksen vuosikertomuksia 35 eri maasta. Vuosikertomuksista tutkittiin yritysten näkemystä pakotteista ja asiayhteyttä, jossa pakotteet mainittiin.

– Havaitsimme, että Venäjään liittyvillä pakotteilla oli erilainen vaikutus eri maiden yrityksiin Euroopassa.

Tutkimuksen mukaan pakotetoimenpiteet vaikuttavat voimakkaimmin venäläisiin yrityksiin, mutta sen lisäksi vaikutus oli erityisen voimakasta Itävallassa, Jerseyn saarella, Kyproksella, Suomessa, Virossa ja Saksassa. Lisäksi selvisi, että suomalaiset yritykset suhtautuivat pakotteisiin suhteellisesti kielteisemmin kuin muiden Euroopan maiden yritykset.

Davydovin mukaan itävaltalaisiin ja kyproslaisiin kohdistuvat vaikutukset selittyvät ulkomaisilla suorilla sijoituksilla, joilla on läheinen yhteys Venäjään. Suomalaisilla, virolaisilla ja saksalaisilla yrityksillä on puolestaan tiiviit kauppasuhteet Venäjään.

–Joillakin suomalaisilla yrityksillä on merkittävä liiketoimintariski Venäjällä, ja siksi ne kuuluvat pakotteiden suhteet pessimistisimpiin yrityksiin.

Pakotteiden ensimmäinen aalto vuonna 2014 lisäsi Davydovin mukaan merkittävästi liiketoiminnan epävarmuutta. Tutkimuksessa havaittiin kuitenkin, että ajan saatossa vuosikertomusten maininnat pakotteista vähenivät.

– Tämä viittaa siihen, että eurooppalaiset ja suomalaiset yritykset ovat pystyneet sopeutumaan pakotejärjestelmään ja löytäneet keinoja minimoida niiden vaikutukset liiketoimintaansa.

Uudet pakotteet tietävät lisää tutkittavaa. Davydov kertookin jatkavansa tutkimustaan Venäjä-pakotteiden vaikutuksista. Lisäksi aiempi, Suomen Pankin BOFIT Discussion Papers -sarjassa ilmestynyt artikkelinsa on saamassa jatkoa. Uusi versio artikkelista on hyväksytty korkeatasoiseen ”Post-Soviet Affairs”-tiedejulkaisuun.

Tutustu tutkimukseen

Davydov, Denis; Sihvonen, Jukka & Solanko, Laura (2021) Who cares about sanctions? Observations from annual reports of European firms. BOFIT Discussion Papers 5-2021. Bank of Finland. http://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-20210420118

Lisätietoja

KTT Denis Davydov, yliopistonlehtori, Vaasan yliopisto, puh. 029 449 8468, denis.davydov (@) uwasa.fi

Image