Venäjän talouskehityksellä vaikutuksia myös Suomen talouteen
VTT Laura Solanko Suomen Pankista piti Vaasan yliopistolla tiistaina luennon aiheesta ”Ukrainan kriisi ja Venäjän talouskehitys”. Luento pidettiin taloustieteen oppiaineen järjestämänä.
Solanko kertoi luennollaan Venäjän olevan sinällään suuri, mutta EU:n tai koko maailman mittakaavassa katsottuna pieni talous. Venäjä on ylemmän tulotason, mutta epätasaisen tulonjaon maa. Maan talous on myös avointa, eli se elää pitkälti kansainvälisestä kaupasta ja rahoitusmarkkinoista.
– Venäjän talouskasvu on ollut nopeaa. Esimerkiksi venäläisten tulotaso oli kymmenen vuotta sitten paljon huonompi, Solanko sanoo.
Venäjällä tuloerot ovat kuitenkin suuret. Tänä päivänä venäläisistä 13 prosenttia elää köyhyydessä.
Talouskasvua ei synny, jos investointeja ei tehdä
1990-luvulla tehdyt investoinnit ja kehitykset aiheuttivat kypsyessään talouden kasvubuustin.
– Nyt talouskasvu on kuitenkin hidastunut, kun uusia investointeja ei ole tehty, Solanko huomauttaa.
Venäjän talouspolitiikan muutos onkin johtanut siihen, että maassa uskotaan valtion kykyyn ohjata taloutta. Toisaalta epäluulo markkinoiden toimintaa kohtaan on kasvanut, millä on ollut vaikutusta investointi-ilmapiiriin.
Talouden kasvuedellytykset kärsivät kriisistä
Vuoden 2014 maaliskuun alussa Venäjä valloitti Krimin, mikä vain lisäsi maan talouteen kohdistuvaa epävarmuutta: ruplan kurssi heikkeni ja ihmisten investointihalukkuus väheni. Itä-Ukrainassa käytävä sota ei ole tuottanut Venäjälle juurikaan suoria kustannuksia, mutta epävarmuus on kasvanut entisestään.
– Sitä, laantuuko epävarmuus, on vaikea sanoa. Kriisi voi vaikuttaa niin, että Venäjän eristyneisyys länsimaista lisääntyy ja venäläisten usko omaan valtioon ja omiin järjestelmiin, kuten maksujärjestelmiin, kasvaa, Solanko kertoo.
– Tässä tapauksessa Venäjän pitäisi rakentaa tuontia korvaavaa tuotantoa. Jos kriisi pitkittyy, valtiontalouden tila heikkenee ja talouden kasvuedellytykset kärsivät.
Vaikutusta myös Suomen talouteen
Venäjän talouskasvun hidastuminen vaikuttaa myös Suomen talouteen niin, että maamme vienti Venäjälle supistuu.
– Ruplan heikkeneminen, investointien supistuminen ja epävarmuuden kasvu heijastuvat sekä Suomen tavaravientiin Venäjälle että turismiin Suomessa, Solanko sanoo.
– Venäjän talouskasvun hiipuminen ei romahduta Suomen taloutta, mutta sillä on luonnollisesti alentava vaikutus myös oman maamme bruttokansantuotteeseen, sillä Venäjä on Suomen kolmanneksi tärkein kauppakumppani.
Mitä mieltä olit jutusta?