VM:n Hetemäki: Kestävyysvaje ja köyhyys kuriin osaamisella ja työllisyydellä

Vaikka Suomen talous on viime aikoina kasvanut, julkinen talous tasapainottunut ja työllisyysaste parantunut, se ei ole Hetemäen mukaan riittävää tulevia vuosia ajatellen.

Tämä johtuu väestön ikärakenteesta ja vanhusväestön suhteellisen osuuden kasvusta. Työikäisiä pitäisi olla nykyistä enemmän töissä ja maksamassa veroja, jotta kasvavat terveysmenot saataisiin katettua.

– Tavoite työllisyysasteelle vuonna 2030 pitäisi olla 80 prosenttia, kun nyt ensi vuonna päästään 72 prosenttiin, Hetemäki sanoo.

Keinoja työllisyysasteen kohottamiseen ovat työttömien velvoittaminen työnhakuun ja aktivointitoimiin. Kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen tulisi hyväksyä oman alan ulkopuolisia töitä. Lisäksi työllisyysastetta voidaan parantaa kannustinloukkuja purkamalla. Hetemäki mainitsee esimerkkinä asumisen tuet.

– Pahimmat kannustinongelmat ovat yksinasuvilla peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajilla, jotka saavat asumis- ja toimeentulotukea, hän toteaa.

Verotus ei kannusta osaamisen kasvattamiseen

Hetemäki puhuu kahdesta eri loukusta: köyhyysloukusta ja osaamisloukusta. Köyhyysloukku tarkoittaa, että työtuntien lisäys lisää vain vähän käteen jäävää tuloa. Osaamisloukku puolestaan sitä, että osaamisen ja palkan lisäys lisää vain vähän käteen jäävää tuloa.

Osaamisen kasvattaminen ei kannata, sillä suuri osa siitä menee veroihin eikä jää työntekijän käteen. Hetemäen mukaan progressiota verotuksessa tulisikin vähentää.

– Koulutus ja osaaminen on myös ainut kestävä lääke tuloerojen hillitsemiseen. Progressio ei koske pelkästään hyvätuloisia, vaan myös pienipalkkaisia. Työn verotusta, joka on siis samalla osaamisen verotusta, tulisi Suomessa lieventää, jotta osaamista syntyisi kautta linjan, Hetemäki sanoo.

Luennon isäntänä toiminut Vaasan yliopiston taloustieteen professori Hannu Piekkola lisäsi tähän, että huonot päätökset asiantuntijatyön verotuksessa voivat myös saada suuryritykset äänestämään jaloillaan ja siirtämään asiantuntijatyötä muihin maihin.

Hetemäkeä kommentoimassa oli Vaasan yliopiston hallituksen puheenjohtaja, talouspolitiikan asiantuntija Johnny Åkerholm. Hän muistutti siitä, että Suomeen tulee saada uutta tuotantoa ja toimintaa, joka pystyy vastaamaan rakennemuutoksiin. Tämän lisäksi tarvitaan kannustimia ja koulutusta.

Åkerholm otti kantaa muun muassa perustulomalliin.

– Jotta se olisi taloudellisesti tehokas, sen tulisi korvata kaikki nykyiset etuudet, muuten se ei ole tehokas.

Irtisanomissuojan kaavailtu muutos: "Kokonaisuutta ei helposti nähdä"

Åkerholmin jälkeen vuoro oli yleisön kysymyksille, joita tulikin runsaasti niin opiskelijoilta kuin muilta talouspolitiikasta kiinnostuneilta. Hetemäeltä kysyttiin muun muassa hänen näkemystään hallituksen uuteen lakihankkeeseen, joka heikentäisi irtisanomissuojaa. Uuden lain tarkoitus olisi helpottaa henkilöperusteista irtisanomista pienissä eli alle 20 työntekijän yrityksissä.

– Monissa pienissä yrityksissä on se tilanne, että yksi virherekrytointi voi aiheuttaa isoja ongelmia. Irtisanomisen vaikeus voi estää sen, että työpaikkaa ei synny, Hetemäki toteaa.

Hän sanoo, että hallituksen lakihanke nähdään helposti vain työntekijöiden oikeuksien polkemisena, mutta kokonaisuutta ei helposti nähdä.

– Poliittisesti voi olla vaikea saada aikaiseksi sellaista, mikä olisi talouden kannalta tarpeellista. Esimerkiksi Tanskassa on heikko irtisanomissuoja ja joustavat työmarkkinat, mutta hyvä työttömyysturva. Työpaikkoja häviää, mutta myös syntyy.

Teksti ja kuvat: Riikka Kalmi/ Vaasan yliopisto